Hyvinvointialueiden talousahdingosta on uutisoitu laajasti. Useat hyvinvointialueet ovat esittäneet ratkaisuksi ostopalveluista leikkaamista. Tuoreen Hyvinvointiala HALI ry:n selvityksen mukaan tämä on kuitenkin lyhytnäköistä. HALI vertaili kaupunkien ja kuntien ikäihmisten hoivakotien kuluja siihen kustannukseen, joka kaupungille tai kunnalle tuli, kun se osti saman palvelun yritykseltä tai järjestöltä.
Selvityksessä laskettiin ympärivuorokautisen palveluasumisen kustannuksia kaikkiaan 14 kuntayhtymän tai kaupungin alueelta vuoden 2022 tilinpäätöstietoihin pohjautuen. Otanta kattoi noin 1,8 miljoonaa hoivavuorokautta ja 110 hoivakotia. HALIn selvityksestä kävi ilmi, että julkisen itse tuottama hoiva oli keskimäärin 33 % kalliimpaa. Hurjin ero löytyi Kainuun sotesta, jossa julkinen palvelu oli jopa 55 % kalliimpaa kuin yritykseltä tai järjestöltä ostettu hoiva. Myös Oulussa ero oli merkittävä, noin 48 %.
”Luvut kertovat siitä, että hyvinvointialueilla tehdään säästöpäätöksiä vaillinaisin tiedoin. Kuvitellaan, että säästöjä saadaan esimerkiksi ostamalla vähemmän ympärivuorokautista palveluasumista, vaikka todellisuudessa sama palvelu maksaa enemmän hyvinvointialueen itse tuottamana. Ongelman ydin on siinä, että julkisten palvelujen kustannuksia ei tunneta. Tähän pitää saada muutos. Hyvinvointialueiden tulee ennen ostopäätösten tekoa pystyä vertailemaan palveluntuottajia ja hinta on yksi tärkeä kriteeri”, sanoo HALIn va. toimitusjohtaja Arja Laitinen.
”Jos yritetään säästää vähentämällä kustannustehokkainta vaihtoehtoa, on lopputuloksena vielä enemmän kuluja. Meillä on vanhuksia kasvava määrä ja he ansaitsevat turvallisen loppuelämän kodin. Kevyemmät palvelut, kuten kotihoito tai yhteisöllinen asuminen eivät täytä näiden ihmisten tarpeita. Valtaosa ympärivuorokautisen hoivan piirissä olevista vanhuksista on muistisairaita. Puhumme ihmisistä, jotka eivät muista kaksi minuuttia sitten käytyä keskustelua, ja jotka tarvitsevat turvallisen ihmisen vierelleen kellon ympäri”, Laitinen summaa.
