SOININ itsenäisyyspäivän juhlallisuudet aloitettiin perinteiseen tapaan yrittäjien laskiessa kynttilät sankarihaudoille. Sanajumalanpalveluksen toimitti kirkkoherra Terho Kanervikkoaho ja reserviläiset johtivat kunniakäynnin sankarihaudoille. Kahvitarjoilu pidettiin seurakuntatalolla, jonka jälkeen siirryttiin salin puolelle pääjuhlaan.
Avaustervehdyksessään kirkkoherra Kanervikkoaho toi esille tämän päivän epävarman maailmantilanteen ja loi uskoa tulevaisuuteen. Ennen juhlapuhetta kuultiin Miika Tikkasen esittämänä Olet maamme armahin Suomenmaa säestäjänään Virve Männikkö.
Soinilaisten talvisota oli raskas
Juhlapuheen piti soinilainen, nykyisin Lahdessa asuva eversti evp. Ensio Mäkipelto. Mäkipelto alusti laajasti tähän päivään liittyviä ongelmia koskien muun muassa hybridivaikuttamista niin Suomessa kuin Euroopassakin. Samoin hän toi esille Ukrainan tilanteen.
–Venäjällä vallitsee edelleen etupiiriajattelu niin, että länttä vastaan täytyy olla äiti-Venäjään kuulumaton maa, kuten esimerkiksi Valko-Venäjä.
–Suomen kokonaisturvallisuus on suomalaisten varautumisen yhteistoimintamalli, jossa turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot.
Mäkipelto muistutti kuulijoita itsenäisyyttämme uhkaavista tekijöistä tuoden esille talvi- ja jatkosodan raskaat taistelut. Soinilaisten talvisota oli erityisen raskas. Ensimmäisessä vastahyökkäyksessä Koukunniemessä 7.12.39 kaatui yhtenä päivänä 21 soinilaista sotilasta. Mäkipelto siteerasi JR 21:n ensimmäisen pataljoonan toisen komppanian päällikkö Yrjö Jylhän runoa Rynnäkön jälkeen: ”He ryntäsivät äsken kuin myrsky ja ukkonen. Nyt turhaan kysyn, käsken, niin turhaan tiedän sen. He kaatuneet on lakoon ja jääneet syliin yön, kuin suistuneet ois vakoon, he kesken peltotyön.”
Mäkipellon mukaan Natoon liittyminen on vakuutus. Lisäturva pitää olla hankittu etukäteen ennen kuin onnettomuus tapahtuu. Suomen puolustukseen tarvitaan vahvaa kenttäarmeijaa ja on muistettava, että puolustus on tarkalleen niin vahva kuin sen heikoin lenkki.
Monipuolinen taiteilija kirjoittaa myös runoja
SOININ kunnan myöntämä kulttuuripalkinto 2023 myönnettiin kuvataiteilija Johanna Peuralle.
Peura on monipuolinen taiteilija, jonka pääsuuntaus on akvarelleissa ja eritoten maisemissa. Johanna Peuralla on ollut taidenäyttelyjä niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Tällä hetkellä Peuralla on töitä esillä Galleria Foggassa Helsingissä ja lisäksi hänellä on hankittavana/vuokrattavana taidetta taidelainaamo Avaran kautta. Avaralla on toimipisteet Lapualla sekä Villa Väinölässä Alajärvellä. Peuralla on Instagram-sivut, joista löytyy ajantasaista tieto teoksista. Peura kirjoittaa myös runoja, jotka ovat lähellä sydäntä samoin kuin luonto.
Kulttuuripalkinnon Peuralle ojensivat sivistystoimenjohtaja Kati Tiala sekä sivistyslautakunnan edustajat Kari Laasasenaho ja Taru Mäkipelto.
Tilaisuuden lopuksi kuultiin vielä Miika Tikkasen pianolla esittämä Finlandia sekä yhteisesityksenä Maamme-laulu.
Lasse Autio
