VIMPELIN Yhteiskoulu ja Lukio vietti 80-vuotisjuhlaansa muistelujen merkeissä. Vireä vanhus ei ole päässyt sammaloitumaan, vaan tavoittelee uusia toimintaympäristöjä.
Lukion rehtori, vs. sivistystoimenjohtaja Marko Timo kertoi tervehdyssanoissaan, että jo 1930-luvulla kansakoulunopettajien piirissä oli puhetta yhteiskoulun perustamisesta, mutta vielä silloin ei toimenpiteisiin ryhdytty. Tahto saada oma koulu oli kuitenkin vahva ja se johti yhteiskoulun perustamiseen sotavuosina 1943. Koulurakennus valmistui kaksi vuotta myöhemmin ja lupa lukioluokkien perustamiseen saatiin 1948.
Vimpelin lukion hyvistä tuloksista on Timon mukaan kiittäminen motivoituneita opiskelijoita, osaavia opettajia ja muuta henkilökuntaa. Oma lukio on antanut hyvän ponnahduslaudan kohti tulevia haasteita. Vimpelin lukiosta valmistuu tänä syksynä 1893. ylioppilas.
−Pesäpallolinjan kasvateista 20 oppilasta on pelannut superpesistä, koripallolinjalta taas 24 oppilasta on pelannut korisliigaa.
Timo korosti vahvan yhteistyön merkitystä, jotta perus- ja toisen asteen koulutusta voidaan jatkossakin toteuttaa.
Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli käsitteli juhlapuheessaan talentteja ja vajavaisuuksia. Se mikä on toisen talentti, voi olla toisen vajavaisuus ja päinvastoin. Yhteisöissä voidaan erilaisilla talenteilla täydentää toinen toista.
−Jokaisella on jokin ainutlaatuinen talentti. Mikä on juuri sinun talenttisi, haastoi Leijonanmieli kuulijoita miettimään.
Muistoja vuosien takaa kertoivat koulun entinen oppilas Henna Rannanpää sekä entinen oppilas ja erityisopettaja Teuvo Mäkelä.
−Opin täällä oppimaan ja ajattelemaan laaja-alaisesti. Opettajat olivat sydämellisiä ja meillä oli hauska porukka, muisteli vuonna 2004 ylioppilaaksi kirjoittanut Rannanpää.
Mäkelä kertoi koulutiensä olleen välillä ohdakkeinenkin, mutta joistakin aineista sai kiinni vaikeuksista huolimatta ja talentti alkoi löytyä.
−Yliopistossa oli jo helpompaa lukion eväillä, totesi 38 vuotta koulumaailmassa toiminut Mäkelä.
Oulun yliopistossa työskentelevä Rannanpää mietti, että jälkeenpäin ajatellen olisi voinut lukiossa opiskella vähemmänkin ja harrastaa jotakin, joka ei tuota mitään.
Päätössanoissaan yhteiskoulun rehtori Maija Peltola pohti sitä, miksi moni koulun entinen oppilas on halunnut palata takaisin kouluyhteisöön työskentelemään.
−Koulun luoma turvallisuus, välittäminen ja yhteisöllisyys ovat tärkeimpiä syitä. Lisäksi Vimpelin kunnassa arvostetaan koulun henkilökunnan työtä.
Musiikkia tilaisuudessa esittivät Ruut Rantalahti, Emilia Pajala, Emma Latvala ja Neea Shemeikka, Päivi Vihriälän säestämänä. Nuoruuden muistoja käsittelevät, itse säveltämänsä ja sanoittamansa kappaleet tulkitsi Mikko Rantalahti. Tilaisuuden juonsivat Henna Lassila ja Aaro Aho.
Kouluajoista jäi myönteiset muistot
Vimpelin lukion ensimmäisistä, vuoden 1951 ylioppilaista paikalla oli Veikko Mäenpää, joka työskenteli myöhemmin opettajana useilla paikkakunnilla.
−Myönteiset muistot minulla on kouluajoista. Opettajat olivat alansa tuntijoita. Siihen aikaan tarjottiin ylioppilaille mahdollisuus opettajan paikkaan, jos suoritti opettajankoulutuksen.
Myös vuonna 1964 Vimpelin lukiosta ylioppilaaksi päässeellä, entisellä kansanedustajalla Jukka Vihriälällä on kouluajoista hyviä muistoja.
−Yhteiskunta ja politiikka kiinnostivat jo silloin ja historia oli lempiaineeni. Luokallani oli oppilaita Vimpelin lisäksi Lappajärveltä, Perhosta ja Luoma-aholta. Olin innokas poliitikko ja jouduin elämäni ainoan kerran pätkälle, kun väittelin suomen tunnilla liian kiivaasti poliittisista asioista toisenlaista puoluenäkemystä edustavan luokkakaverini kanssa. Ystäviä silti oltiin.
Vihriälällä on edelleen tallessa klovnin asu, johon hän oli pukeutunut penkkaripäivänä.
−Penkinpainajaisten jälkeen mentiin Vihriälään syömään, Lappajärvelle kahville ja Perhoon yöksi juhlimaan.
