TÄNÄ VUONNA 80-vuotisjuhlavuottaan viettävä Vimpelin lukio ja yhteiskoulu on vuosikymmenien mittaan käynyt läpi monia muutoksia, mutta perustehtävä on ollut aina sama.
−Opiskelijoita autetaan eteenpäin, se on tärkein tehtävämme, tiivistää 20 vuotta lukion rehtorina työskennellyt, tällä hetkellä vt. sivistystoimenjohtajana toimiva Marko Timo.
Vimpelissä oli pitkään käyty keskustelua siitä, että paikkakunnalle pitäisi saada oppikoulu kansakoulun jatkoksi. Vuonna 1943 hanketta lähdettiin viemään eteenpäin ja saman vuoden heinäkuussa valtioneuvosto hyväksyi äänestyksen jälkeen oppikoulun perustamisen Vimpeliin.
Oppikouluun haki ensimmäisenä vuonna 119 pyrkijää ympäri seutukuntaa, joista 1. luokalle valittiin 42 ja suoraan 2. luokalle neljä oppilasta. Koulu toimi aluksi väliaikaistiloissa Pekkalan ja Strangin tuvissa. Koulun ensimmäisenä rehtorina ja johtokunnan puheenjohtajana toimi silloinen Vimpelin seurakunnan kirkkoherra Eero Linnola. Koulurakennushanke toteutui vuonna 1945, jolloin koulu vihittiin käyttöön. Siitä kolmen vuoden kuluttua saatiin lupa lukioluokkien perustamiseen. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat Vimpelin lukiosta vuonna 1951.
Lukiossa opiskeli runsaasti naapuripitäjienkin oppilaita aina siihen saakka, kunnes niihin saatiin omat lukiot 1950–60-luvuilla. Koulu oli kannatusyhdistyksen ylläpitämä vuoteen 1973 saakka, seuraavana vuonna siirryttiin kunnalliseen peruskoulujärjestelmään.
−Joitakin muutoksia on sittemmin ollut matkan varrella, kuten jaksojärjestelmän käyttöön ottaminen vuonna 1982 ja niin sanottu luokaton lukio on toiminut vuodesta 1995 alkaen. Viime vuosien suurin muutos on ollut oppivelvollisuuden laajeneminen.
Palloilulinja alkoi lukiossa vuonna 2003 pesäpallolla ja koripallo tuli mukaan joitakin vuosia myöhemmin. Sen myötä opiskelijoissa on ollut jonkin verran ulkopaikkakuntalaisia. Tällä hetkellä lukiossa on 68 opiskelijaa. Opiskelijamäärää on pyritty täydentämään ulkomaalaisilla opiskelijoilla. Lukiota Vimpelissä suorittaa nytkin kolme vietnamilaista opiskelijaa ja yksi thaimaalainen opiskelija on tulossa myöhemmin. Lukiossa ja yhteiskoulussa työskentelee 14 opettajaa ja etäopetusta lukio-opiskelijat saavat kuudelta opettajalta.
Kansainvälistä menoa
Vaihto-oppilaita on lukiossa ollut jo parinkymmen vuoden ajan. Kansainvälisyys on näkynyt viime vuosina lisäksi Comenius-hankkeen kautta, joka on tuonut mukanaan ystävyyskouluja, joista pysyväksi jäi ranskalainen koulu Lochesissa. Japani-yhteistyö alkoi lukiossa kuusi vuotta sitten ja oppilasvaihtoja tehdään kerran vuodessa puolin ja toisin. Yhteistyö on poikinut monenlaista muutakin toimintaa, kuten yhteisiä oppitunteja. Japanilaiseen GSA-tiedekilpailun loppukilpailuun on piakkoin lähdössä aluekilpailun voittanut lukion tiimi.
Taistelua oppilasmäärän laskua vastaan
Pienten lukioiden toimintaan koko Suomen tasolla vaikuttaa jatkuvasti laskeva opiskelijamäärä.
−Joudumme miettimään sitä, miten opetus lukioissa toteutetaan hallinnollisesti ja opetuksellisesti.
Timo on nimetty hallitusohjelman lukiota koskevien asioiden seurantaryhmään ensi vuoden loppuun asti.
−Paljon on kiinni siitä, millainen rahoitusjärjestelmä lukioille on tulossa. Toivomme täällä syrjäseudulla, että pienten lukioiden lisä edelleen säilyy.
Yhteistyö Järviseudun lukioiden kesken on Timon mukaan erittäin merkittävää. Yhdessä ollaan mukana hanketyössä ja parhaillaankin alueen lukioiden kesken ollaan luomassa yhteistä laatustrategiaa.
Vimpelin lukio ja yhteiskoulu järjestää avoimen juhlatilaisuuden perjantaina 17. marraskuuta koulun auditoriossa alkaen kello 13. Juhlaan ovat kaikki tervetulleita, ilmoittautumista toivotaan kahvituksen järjestämistä varten.
