LAPPAJÄRVI oli hyytävän kylmän näköinen ja rannalla tuli vilu muutamassa minuutissa. Ammattikalastaja Sampo Savola oli tänäkin aamuna käynyt järvellä ja päästeli nyt apuun tulleen veljensä kanssa muikkuja verkoista perheen navetassa. Saalis oli kalastajan arvion mukaa reilu 40 kiloa ja sen verkoista irrottaminen ja puhdistaminen veisi 2–3 tuntia kahdelta mieheltä.
Tällä hetkellä Savola pyytää Lappajärvestä muikkua. Hän kertoo, että muikku tuntuu olevan hyvän kokoista – ei mitään neulamuikkua. Jäitten tulo oli monta viikkoa tavallista vuotta aikaisemmassa. Sen vuoksi muu kalastus pääosin loppui, kun järvi jäätyi rannoilta.
Muikku kiinnostaa kuluttajia Lappajärvellä. Sitä on totuttu syömään myöhäissyksyllä, ja Savolalta kysellään kalaa aktiivisesti. Syksyllä muikkua kalastetaan verkoilla ja kesällä rysällä, mitä on tehty vähemmän viime vuosina. Muikun kalastus painottuu syyspyyntiin.
SYKSYINEN muikunpyynti kestää muutamia viikkoja. Alkuun muikkua pyydetään pinnasta syvänteiden päältä erityisesti juuri mädin takia. Suomalaiset kuluttajat eivät kuitenkaan pääosin ole mädin perään, vaan se myydään Ruotsin puolelle ruokapöytiin herrojen herkuksi. Varsinainen kutu rantojen tuntumassa kestää noin viikon ajan. Kiivaimman rantakudun aikaan on viimeistään paras olla asialla, jos aikoo muikkuja syksyn ruokapöytään saada.
Kalan kysynnän muutokset vaikuttavat Lappajärvelläkin pyyntiin, mikä voitiin havaita viime talvena. Madetta tuli erityisesti alkutalvesta ja kudun aikaan helmikuussa, mutta ruotsalaista madetta tulvi markkinoille niin paljon, että Lappia myöden menetettiin mahdollisuus myydä suomalaista madetta. Kysyntään vaikuttaa myös ihmisten kulutustottumuksien muutokset. Nykyään kala kuin kala olisi fileoitava paistovalmiiksi.
–Pääosin kala myydään fileinä. Silloin se on helppo heittää pannulle. Eikä asiakkaalla välttämättä ole sopivia veitsiäkään, jotta saisi kalan käsiteltyä. Tekemällä oppii, mutta kyllä siinä on itsekin saanut omat tunnit opetella, pohtii Savola.
Muikun kalastukseen kuuluu monta vaihetta ennen kuin kalapussi on ostajan käsissä. Ensin käydään siellä hyisellä järvellä kokemassa verkot. Kotiin tulon jälkeen muikut irrotetaan verkoista ja lajitellaan, huuhdellaan, punnitaan ja pakataan pusseihin. Sen jälkeen ne myydään kotoa suoraan asiakkaille tai esimerkiksi Reko-jakelussa. Mikäli muikkujen myynti siirtyy seuraaville päiville, pitää ne lisäksi suolistaa ja taas pestä, jolloin työmääräkin lisääntyy. Reko-myyntiä varten kalastaja tarjoaa Facebook-ryhmässä kaloja ostettavaksi ja kiertää sitten jakelun mukana viemässä kalat ostajille Reko-jakelun reitin mukaan.
MISSÄ kunnossa järvi on tällä hetkellä kalastajan näkökulmasta?
–Parempaan suuntaan ollaan menossa. Niin ympäryskunnat kuin yksityiset ihmisetkin toimivat nykyään järkevämmin järven hyvinvointia ajatellen. Runsaiden sateiden aiheuttamien valumien ja ravinnekuormituksien edessä ihminen on kuitenkin aika voimaton, mutta näistäkin voidaan aina oppia, kommentoi kalastaja.
Vuodet eivät ole järven kannalta veljiä keskenään. Runsaat sateet ovat nostaneet veden pinnan korkealle. Verkot eivät ole olleet yhtä likaisia kuin pahimpina takavuosina, mutta kyllä ne tänäkin syksynä limaantuivat.
Talvikalastuksessa kuha on pääkala ja siikaakin tulee alkuvaiheessa. Ja silloin kun kuhaa tulee vähemmän, korostuu muiden kalojen merkitys. Madetta olisi hyvin tarjolla, mutta talven kysyntä on täysi arvoitus.
Ostajina yksityisten asiakkaiden suhteellinen osuus on kasvanut, kun kalaa on tullut vähemmän. Savola sanoo haluavansa palvella yksityistä kuluttajaa eli tarjota lähikalaa suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä. Silloin kun kalaa tulee hyvin, on toimiva suhde tukkurin kanssa kuitenkin elinehto toiminnan kannattavuudelle. Ja hyvin se on Savolan mukaan toiminut.
Aino Alppinen
