Eija ja Kauko Korpi osallistuivat pariin otteeseen Aisaparin järjestämään valokuituiltaan ja tuumivat, että kyllä tällainen pitää myös meidän kylälle saada. Ensin järjestettiin kyselyä kyläläisille ja kiinnostusta löytyi.
Eija Korpi pitää infotilaisuuksia ratkaisevan tärkeinä kipinän sytyttäjinä, mutta ne eivät yksin riitä. Kylältä pitää löytyä omaa aktiivisuutta. Yliluomalla otti asiasta kopin Juhani Kuoppala.
–Ensin soittelin tutut läpi ja niiden kautta haravoin tuttujen tutut teiden varsilta. Sitten lähdin maasjalkaasin käymään ja tehtiin sopimukset valmiiksi asti, Juhani Kuoppala kertoo.
Harjuntien varresta löytyi heti ensimmäisellä soittokierroksella 16 kiinnostunutta. Juhani kartoitti Yliluoman lisäksi Pakan ja Kosolan sekä Petterinmäkeä, Keskikylää ja muita lähialueita. Paperilla tehtiin sopimuksia noin 80 ja osa täytti lomakkeet netissä.
–Tärkeintä oli selittää konkreettisesti ja henkilökohtaisesti, mitä valokuitu tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita, Juhani Kuoppala sanoo. Nyt tällä sivukylien hankealueella on yhteensä noin 120 tilaajaa.
Valokuitua hän pitää ainoana luotettavana maaseudun nettiyhteytenä tulevaisuudessa. Nuoriso luottaa mobiiliin, mutta pysyykö sen kattavuus? Kuoppala uskoo, että mobiili kallistuu ja peilaukset heikentyvät kannattavuuden alentuessa harvempaan asutuilla alueilla.
Pelaavan nuorison kannalta valokuitu on viiveettömyyden takia ainoa voittoisa ratkaisu – mobiilissa viiveet hidastavat pelin kulkua.
Palvelut siirtyvät verkkoon
Palvelut siirtyvät joka tapauksessa entistä enemmän verkkoon ja nettiä tarvitaan jokapäiväisten asioiden hoitoon.
–Sata vuotta sitten meille tuotiin ulkomaailma lankoja pitkin veivattavaan puhelimeen, ja verkon kautta meille tulee kohta hyvinvointialueen hoitotiimikin omalääkäreineen, Juhani Kuoppala vertaa.
Hänen mielestään valokuitutempaukset ovat loistava mahdollisuus kylien yhteishengen osoittamiseen.
–Verkko tulee vain, jos kylällä tehdään töitä sen eteen ja mennään talosta taloon selvittämään asiaa. Kun hyöty ymmärretään oikein, uskaltavat sellaisetkin ottaa liittymän, joilla ei ole vielä edes älypuhelinta.
Digineuvontaa on saatavilla monelta taholta niin, ettei se jää myöskään siitä kiinni. Perusteet on pakko ottaa haltuun, jos meinaa maaseudulla asua, näin se vain on.
–Ja jos maaseudulle meinataan saada uusia asukkaita, niin muuttoa harkitsevan ensimmäinen kysymys on, että onko kylällä valokuitu.
JAPO rakentaa parhaillaan valokuituverkkoa laajasti Kauhavan ja Lapuan kylillä sekä kuiduttaa vuokra-asuntoja yhteistyössä Kauhavan Vuokra-asunnot Oy kanssa.
JNT (Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy on rakentanut kuituverkkoa ympäri Pohjanmaata ja Etelä-Pohjanmaata vuodesta 1986 lähtien. Yhtiöllä on Evijärvellä lähes täysin kattava kuituverkko, ja lisäksi yhtiö on rakentanut Aisaparin alueella kuituverkkoa myös Kauhavan Kortesjärvelle.
VALOKUITUNEN on rakentanut valokuituverkkoa Evijärven, Kauhavan ja Lapuan taajama-alueille.
ELISA on rakentanut Aisaparin toimialueella vuosien 2021–2023 aikana uusia kuituverkkoja mm. Lapuan ja Kauhavan keskustojen lähialueille. Elisalla on jo laajasti rakennettuja kuituverkkoja monilla Lapuan, Kauhavan, Alahärmän ja Ylihärmän alueilla. Myös Kortesjärven alueella on kuitusaatavuuksia.
NU-NET on rakentanut verkkoa Aisaparin alueella Perkiömäen, Kuoppalan ja Ekolan alueille.
–Kaivuut on tehty ja marraskuussa alkaa kytkeminen, kertoo Mika Ekola Ekolan kylän tilanteesta.
Ekolassa valokuitu on todellakin tarpeen, sillä kylä sijaitsee katvealueella.
–Kyllä tänne 5g:tä kaupataan, mutta se vain ei kuulu päätiestä vähänkään sivummalla.
Kylän hanke sai hyvän alkusysäyksen Aisaparilta Vauhtia valokuituun -hankkeesta. Hankkeen verkkoasiantuntija Heikki Pellonpää teki peruskyselyt ja selvitti mahdollisuuksia. Kyläläisille pidettiin infotilaisuuksia ja kiinnostuneita löytyi. Operaattoreista NU-net tarjoutui ainoana rakentajaksi. Kaupungilta saatiin 1 000 euron esiselvitysrahoitus ja ELY-keskus tuki rakentamista.
Valokuidulla on Mika Ekolan mukaan ratkaiseva merkitys.
–Valokuitu kuuluu samaan peruskategoriaan kuin vesi, sähkö ja viemäri – kaiken pitää toimia, jotta kylässä voi asua ja yrittää.
Myös Ekola painottaa kylien omaa aktiivisuutta ja kiittää myös tukimahdollisuuksia.
–Kylässä tai kahdessa saattaa olla liittyjiä saman verran kuin yhdessä kerrostalossa – markkinalähtöisillä ratkaisuilla ei ole mahdollisuuksia, jos kaapelinvetoa tulee kilometreittäin.
Kaupunginvaltuutettuna Mika Ekola on tottunut verkossa pidettäviin Teams-kokouksiin, jotka niinikään eivät onnistu ilman kunnon yhteyksiä. Ikäihmisille luotettava verkkoyhteys on välttämätön kotihoidon palvelujen kannalta.
Maatalousyrittäjät olivat ensimmäisenä valokuidun kannalla: heille kuitu on turvallisuustekijä monellakin tapaa. Yksi etu ovat verkkopuhelut.
–Nykyisellään eivät puhelimet tahdo toimia betonin ympäröimänä tai hallissa. Entä jos työssä sattuu tapaturma etkä saa soitettua itsellesi apua?
Mika Ekola on Härmän Kuriiri Oy;n toimitusjohtaja ja pitää myös oman yrityksensä parhaana valttina nopeutta.
–Meillä on 13 autoa ja minun lisäkseni 12 työntekijää. Hoidamme jakelua erityisesti Vaasa-Seinäjoki-Kokkola -alueella ja saamme tavaran nopeasti liikkeelle.
Aisapari vauhdittaa
Aisapari on mukana kaikki neljä eteläpohjalaista Leader-ryhmää kattavassa Vauhtia valokuituun -hankkeessa, jonka merkeissä on järjestetty valokuituiltoja yhteistyössä operaattoreiden kanssa ja tuotettu tiedotusmateriaaleja.
Kiinteiden, vähintään sadan megan yhteyksien saatavuus oli Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2021 lopussa 45 prosenttia alueen kotitalouksista, kun koko Suomen keskiarvo oli 71 prosenttia. Vauhtia valokuituun -hankkeen tarkoituksena on osaltaan kuroa umpeen jälkimatkaa. Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat elinehto niin yritystoiminnan sijoittumista kuin hoivapalvelujen saatavuuttakin ajatellen.
Ratkaisun tekee kuitenkin jokainen itse omalta osaltaan.
–Vain liittymiä tilaamalla voidaan varmistaa valokuituverkon rakentuminen, muistuttaa Aisaparin toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää.
Ely-keskus avasi syyskuussa tukihaun maaseudun laajakaistainvestointeihin.
Valtakunnallisesti on laajakaistainvestointeihin varattu noin 53 miljoonaa euroa. Rahoitusta voivat saada yksityis- ja julkisoikeudelliset yhteisöt, esimerkiksi kyläyhdistykset tai muut yhdistykset, kunnat, osuuskunnat ja paikallisoperaattorit. Tukea voi saada korkeintaan 65 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, ja se maksetaan jälkikäteen. Osa hankkeen rahoituksesta voi olla talkootyötä.
Tuen ehtona on, että rakennettavan verkon tulee taata 1 Gbit/s nopeudella toimiva yhteys. Kyläverkko jää tuensaajan omistukseen ja tuensaaja sitoutuu pitämään verkon käytössä tuen ehtojen mukaisesti.
Lue koko artikkeli Aisaparin kotisivulta aisapari.net.
