Etelä-Pohjanmaalla on potentiaalia luoda uutta kasvua maakunnan ja koko maan talouteen. Potentiaalin ulosmittaaminen vaatii kuitenkin valtion resursseja, joiden jaossa Etelä-Pohjanmaa on jäänyt väliinputoajaksi. Maakunnan toimijat tehostavat nyt yhteistyötään alueen edunvalvonnassa.
Etelä-Pohjanmaa on itseoikeutetusti Suomen ruoka- ja yrittäjämaakunta. Yhdessäkään muussa maakunnassa ruoka-alan tai yrittäjien merkitys ei ole yhtä suuri. Maakunnan viesti on saatava paremmin kuuluviin kansallisella tasolla, jotta maan talouteen saadaan uutta pontta yritystoiminnasta ja huoltovarmuus varmistettua. Jälkimmäinen tavoite edellyttää ruoka-alan kannattavuuskriisiin ratkaisemista.
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ja MTK-Etelä-Pohjanmaa yhdistävät voimansa maakunnan edunvalvonnassa. Organisaatioiden päätöksentekijät kokoontuivat 25.10. pohtimaan alueen elinvoiman, koulutuskentän ja saavutettavuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä. Yhteinen huolenaihe on, että Etelä-Pohjanmaa on jäänyt väliinputoajaksi kansallisessa aluekehityspolitiikassa, jossa korostuvat suurimpien kaupunkien ja heikoimmin pärjäävien Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden merkitys.
Etelä-Pohjanmaa vertautuu monilla mittareilla – kuten koulutustasoa, bruttokansantuotetta, väestökehitystä tai hyvinvointia tarkasteltaessa – itäisiin ja pohjoisiin maakuntiin. Verrannollisuus ei ole kuitenkaan vaikuttanut valtion väyläinvestointeihin, TKI-toiminnan rahoittamiseen tai korkeakoulupolitiikkaan. Etelä-Pohjanmaa on esimerkiksi julkisilla TKI-panostuksilla tai korkeakoulutuksen aloituspaikoilla mitattuna maakuntien välisessä vertailussa viimeinen.
Etelä-Pohjanmaa sen sijaan pärjää työllisyyden ja työttömyyden mittareilla erinomaisesti. Hyvä työllisyystilanne ja vireä yrityskenttä luovat alueelle talouskasvun ja viennin potentiaalia, jonka ulosmittaaminen vaatii valtion panostuksia.
Korkeakoulutuspaikkoja tarvitaan lisää
–Nykyinen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut lisäämään korkeakoulutuksen aloituspaikkoja. Etelä-Pohjanmaan osalta tilanne on selkeä: hallitusohjelmassa esitetyt kriteerit aloituspaikkojen lisäämiselle täyttyvät meillä selvästi parhaiten. Maakunta tarvitsee ja ansaitsee roiman tasokorotuksen ammattikorkeakoulun rahoitukseen. Aloituspaikkojen lisäyksellä voidaan tehokkaasti vastata elinkeinoelämän työvoimatarpeisiin, maakuntahallituksen puheenjohtaja Kai Pöntinen painottaa.
Yritysten suhdannenäkymät ovat olleet kuluvan vuoden aikana Etelä-Pohjanmaalla heikot. Maakunnan yritykset ovat kuitenkin pärjänneet kohtuullisen hyvin viime vuosina, ja pitäneet pääosin kiinni työntekijöistään haasteellisina aikoina.
Yritysten kannalta nyt olisi tärkeää saada maakunnan keskeisimmät liikenneinvestoinnit toteutukseen ja rahoittaa Seinäjoki-Tampere välin päärataosuuden kaksoisraiteen suunnittelutyötä pikimmiten. Valtatiehankkeista täydessä toteuttamisvalmiudessa ovat ns. Jalasjärven risteys ja valtatien 3 ohituskaistaparit Kurikan Jalasjärvellä. Näiden toteuttamiseksi tarvitaan eduskunnan rahoituspäätös. Alemman asteisen tieverkon rahoitusta tulee lisätä ja kohdentaa tukemaan elinkeinoelämälle tärkeitä kohteita – asutusta, teollisuutta ja ruoantuotantoa sijaitsee myös etäällä pääväylistä.
