Vimpelissä toimiva työpaja Apaja ja Alajärvellä toimiva Kipinä ovat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen yksiköitä, joissa tuotetaan työllistymistä ja osallisuutta edistäviä palveluita. Molemmilla pajoilla työskentelee kaksi työvalmentajaa, yhteinen yksilövalmentaja sekä asumispalveluiden kanssa jaettu ohjaajaresurssi.
−Työpajatoiminnan lisäksi meillä on myös sosiaalisen kuntoutuksen yksilövalmennusta ja ryhmämuotoista ohjauksellista toimintaa. Kaikkiin meidän tuottamiimme palveluihin tullaan sosiaalityön kautta, kertoo vastuuyksikköjohtaja Anne Timo.
−Taustalla on aina aikuissosiaalityön palvelutarpeen arviointi. Aluksi selvitetään tarvittaessa monialaisesti ja laajastikin mitä tukea asiakas tarvitsee. Meidän yksikkömme palvelut ovat yksi palvelumuoto, mutta asiakkaalla voi olla monia muitakin palveluita käytössä. Kuntouttavan työtoiminnan osalta tehdään TE-hallinnon kanssa yhteistyötä, koska kyseessä on työllistymistä edistävä palvelu. Palvelu sisältyy tällöin asiakkaan työllistymissuunnitelmaan.
Tarja Karisaari-Hirsimäki toimii yksilövalmentajana sekä Apajan että Kipinän työpajoilla.
−Sosiaalityö ottaa yleensä minuun ensin yhteyttä. Huomioin asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisesti, tiedän saatavilla olevat palvelut ja laadin toimintasuunnitelman, mikä on tärkeää näissä tilanteissa. Olen mukana enemmän tai vähemmän asiakkaan tukena koko sen ajan, kun asiakas on työtoiminnassa.
Työtoiminnasta asiakas saa tukea myös muihin palveluihin osallistumiseen.
−Sovitamme yhteen eri palveluita. Täällä tuotetaan yhdenlaista palvelua, mutta huomioidaan myös muut palvelut, joita asiakas saa, selventää Timo.
Työpaja on matalan kynnyksen aloituspaikka
Työpajoilla toteutetaan kuntouttavaa työtoimintaa. Asiakkaat ovat yleensä olleet pitkään työttöminä tai taustalla on kuntoutus- tai sairaslomajaksoja. Osa on voinut olla myös pitkään lasten kanssa kotona, eikä sitä edeltävältä ajalta ole työelämäkontakteja.
−Työpaja on matalan kynnyksen aloituspaikka. Siellä tehdään työ- ja toimintakykyarvioita sekä yksilö- ja työvalmentajien avulla selvitetään elämäntilannetta: missä ollaan nyt ja mihin asiakas haluaa suunnata jatkossa. Työpajoilla on asiakaslähtöinen näkökulma asioihin, siellä pyritään tuomaan esiin asiakkaan ääni ja hänen toiveensa, kuvailee Karisaari-Hirsimäki.
Työpaja Apajassa työvalmentajana työskentelevä Hilkka Latva-aho korostaa yhteistyön merkitystä.
−Päivittäin soitellaan eri tahojen kanssa. Teemme täällä yhdessä yksilövalmentajan kanssa arviointeja. Näemme työpajalla, miten asiakas toimii, mitkä ovat hänen vahvuuksiaan, minkä kuntoinen hän on ja miten hän jaksaa. Koitamme löytää täällä asiakkaalle oikean polun eteenpäin.
−Tärkeää on myös, että asiakas löytäisi motivaation edetä. Taustalla voi olla paljon turhautumista ja monenlaista yrittämistä, joka ei ole johtanut mihinkään. Työpajalla voi löytyä itseluottamus ja motivaatio johonkin suuntaan, lisää Timo.
Apaja ja Kipinä -työpajat ovat samaa pajatoimintaa, joissa tehdään puupuolen nikkarointia ja maalausta, sekä tekstiilipuolella valmistetaan kädentaito- ja sisustustuotteita. Omia tuotteita myydään pajoilta ulos pajan aukioloaikoina sekä esimerkiksi joulumyyjäisissä. Vimpelissä myyjäisiä on järjestetty yhteistyössä seurakunnan ja ukrainalaisten kanssa. Alajärvellä kokeiltiin viime vuonna PopUp-joulumyyjäisiä Paavolantorilla.
Työpaja Apajalla työvalmentajana toimiva Hannu Siirtola kertoo ohjaavansa pajalla erityisesti puutyöpuolta.
−Korjaillaan ja rakennetaan uusia huonekaluja ja muita esineitä. Verhoomopuolen kanssa tehdään yhdessä vanhojen huonekalujen kunnostusta. Jokainen asiakas voi tuoda tullessaan erikoisosaamista ja niitä otetaan käyttöön. Jos joku vaikka on hyvä korjaamaan tietokoneita, hän saa tehdä sitä. Sillä tavoin jakaantuu tietotaito koko yhteisön hyväksi. Suunnittelemme parhaillaan myös pienimuotoista polkupyörien huollon aloittamista.
Asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseksi pajan ulkopuolinen toiminta on myös tärkeää. Vimpelissä yhteistyötä tehdään kunnan vapaa-aikapalveluiden kanssa, josta ohjataan pajalaisille liikuntatuokioita sekä kokeillaan eri liikuntalajeja. Pajalla työskentelevät käyvät Vimpelissä ja Alajärvellä myös Moms for Kids-yhdistyksen vaatepankilla lajittelemassa vaatteita.
−Työpajalta voidaan lähteä tekemään jokin projekti hyvinvointialueen eri yksiköihin, kunnan yksiköihin tai kolmannen sektorin yhdistyksiin. Myös yksityisille henkilöille on tullut työtilauksia. Pajoilta voi kysyä työtilauksia ja avustavia tehtäviä. Osasta työtilauksista perimme maksua, mutta osaltaan on tärkeää löytää yhteistyömuotoja eri toimijoiden kanssa mielekkäiden ja merkityksellisten, työnkaltaisten avustavien tehtävien saamiseksi työtoimintojen sisältöihin. Tällaisessa yhteistyössä kaikki voittavat ja tämä madaltaa asiakkaan kynnystä edetä pajalta eteenpäin. Työtilausten ja avustavien tehtävien toteuttaminen työpajatoimintana riippuu asiakastilanteesta, mitä milloinkin pystytään toteuttamaan. Työpajatoiminta ei ole liiketoimintaa, vaan tilauspyyntöjä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan, painottaa Timo.
−Olemme olleet mukana myös talkoissa, kuten esimerkiksi hautausmaan haravoinneissa, lisää Latva-aho.
Työpajalta jatketaan moniin suuntiin
Työpajalla asiakkaat työskentelevät 1–4 päivää viikossa, 4–6 tuntia päivässä. Se, miten pitkään työpajajaksolla ollaan, vaihtelee.
−Täysi asiakasprosessi vie keskimäärin kaksi vuotta, jos kyseessä on uusi asiakas ja prosessiin sisältyy monialaisia tutkimuksia ja kuntoutustoimia, joihin jonot voivat olla pitkiä, arvioi Karisaari-Hirsimäki.
Työpajatoiminnasta asiakkaat siirtyvät eri paikkoihin. Jotkut voivat jatkaa opintoihin tai suoraan työelämään. Toiset taas siirtyvät asteittain kuntouttavan työtoiminnan yksilöpaikkoihin, joita ovat esimerkiksi avustavat tehtävät kunnan tai hyvinvointialueen yksiköissä. Tällöin asiakas pääsee näkemään normaalin työelämän ympäristön ja sen vaatimukset. Osa työpajan asiakkaista siirtyy TE-hallinnon palveluihin, pidempiaikaiseen kuntoutukseen, sairaslomalle tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Toisinaan myös joku lopettaa asiakkuuden kesken.
−Seuraavan askeleen ottaminen elämässä on usein pelottavaa. Aloitamme hyvissä ajoin siihen valmistautumisen ja asiakkaan rohkaisemisen. Aina saa ottaa myös työpajalle myöhemminkin yhteyttä, jos tulee vaikea paikka, toteaa Karisaari-Hirsimäki.
Latva-aho ja Siirtola kertovat, että työpajalla käy aika ajoin entisiä asiakkaita juttelemassa ja kertomassa kuulumisiaan. Pääosin kokemukset työpajajaksoista ovat olleet positiivisia.
−Työpaja on ponnahduslauta aina jotain kohden, tiivistää Timo lopuksi.
Työpajojen asiakkailta saatuja palautteita työpajatoiminnan merkityksestä:
“Apajalla käyminen auttaa päivärytmin säilyttämisessä. Olen saanut oppia uusia taitoja ja tutustunut uusiin ihmisiin. Muuten jäisin helposti kotiin yksin”
“Tekemistä ja uusia työtaitoja. Kavereita.”
” Ajankulua ja tekemistä. Puu- ja metallialataustaisena osaamisalueeseen kuuluvaa työtä, pysyy taidot.”
” Työtoiminta on tuonut rytmiä elämään ja motivaatiota työelämään, sekä omien rajojen kartoitusta.”
