Yli 350 Kauhavan yläkoululaista pääsi kertomaan mitkä asiat koulussa häiritsevät “haisevien sillien” tavoin ja mitkä asiat puolestaan houkuttelevat kouluun “uunituoreiden cookieiden” tapaan. Kysely on osa Kauhavalla elokuussa käynnistyneitä hankkeita, joissa kehitetään Kauhavalle koulunuorisotyötä, sekä ennaltaehkäiseviä malleja jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisyyn. Yli tuhannen vastauksen koonti on herättänyt keskustelua niin koulujen ammattilaisissa kuin päättäjissäkin.
Syksyllä järjestetyissä luokkien ryhmäytymispäivissä nostettiin pöydälle “Haisevat sillit” -säilyketölkki, jota pyydettiin täyttämään asioilla, jotka koulussa toimivat kuin paha haju, eli asioita miksi kouluun ei haluaisi mennä tai, asioita, joita koulussa pitäisi kehittää. Ajankohta kehittämisideoille oli otollinen, sillä asioihin voidaan osaltaan vaikuttaa hankkeiden kautta, sekä lokakuun aikana käynnistyvällä koulunuorisotyöllä.
Sillien joukossa oli sekä pieniä harmituksen aiheita, kuten ettei tunneilla saa olla lippis päässä tai syödä purkkaa, eniten puhuttivat kuitenkin isommat asiat. Cookieiden puolella nousi yksi ylitse muiden. Kaverit oli 40 prosentille suurin houkuttava syy mennä kouluun. Ilahduttavasti koulun vapaahetkiin haluttiin aktiviteetteja ja mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti – kaivattiin telineitä, penkkejä ja pelialueita, joilla viettää aikaa.
“Pitää herätä todella aikaisin linkkaan” – kahdeksan aamut kirpaisevat
Koulun aikataulut nousivat esiin sekä silleissä että käänteisenä cookieissa. Kahdeksan aamut koettiin haasteellisiksi, sillä nuoruusiässä biologisesti “sisäinen kello alkaa jätättää” ja valvominen on helpompaa, mutta unen tarve on suurempaa kuin aikuisella. Unen puute vaikuttaa jaksamiseen koulussa ja vaikuttaa välillisesti myös nuorten terveyteen. Esim. Tampereella onkin linjauksena, että yläkouluissa ja toisen asteen kouluissa on suosituksena aloittaa aamulla klo 8.30–8.45. Myös liian pitkät päivät ja liian lyhyet tauot oppituntien välillä koettiin ikäviksi.
“Pääsöö syömään koulun ruokaa” – Kouluruoka ihastutti ja vihastutti
Kouluruokaa arvostetaan, ja se on jopa yksi syy mennä kouluun. Joitain ruokia nuoret pitivät huonoina tai kaipasivat parannuksia makuun ja ravitsevuuteen. Välillisesti (tarkoittaa mitä? miksei vain “Toivottiin”) toiveissa oli saada välipalaa iltapäiviin, joko koulun puolesta, ostettavaksi automaatista tai kioskista, sekä myös lupaa käydä läheisissä kaupoissa ostoksilla. Koska koulun alueelta ei saa poistua välitunneilla, välipalan hankkimiselle pitäisi löytyä luvallinen ratkaisu. Vaikka Kauhavalla siirrytään vuoden vaihteen tienoilla keskuskeittiöiden valmistamaan kouluruokaan, nuorten ruokatoiveiden kuuleminen olisi turvattava myös jatkossa.
Kaverit on tärkein syy mennä kouluun – “Jos ei ole kavereita koulussa”
Sosiaaliset haasteet kouluyhteisössä nousivat esille sekä cookieissa että silleissä.
Kiusaamisen lisäksi mainittiin epäkunnioittava käytös, joka nuorten keskinäisessä vuorovaikutuksessa ilmenee toisia loukkaavina ja piittaamattomina tekoina. Nuoret kokivat myös aikuisten kohtelevan heitä “kuin pieniä lapsia”. Kaverien tärkeys näkyi myös toiveena saada valita omat istumapaikat ja ryhmät omaehtoisesti. Moni kokee stressiä ulkonäköpaineista, siksi toivottiinkin, että “jokainen saisi olla juuri sellainen kuin on”. Lisäksi stressiä aiheuttivat kokeet ja läksyjen määrä.
Koulunuorisotyö käynnistyy nyt koko Kauhavalla
Koulunuorisotyö tuo uudenlaisia toimintamalleja Kauhavan nuorisopalveluille nuorisotilatoiminnan, ohjaamon, osallisuus- ja vaikuttamistoiminnan, sekä etsivän nuorisotyön rinnalle. Koulunuorisotyön tavoitteena on mm. oppilaiden hyvinvoinnin vahvistaminen, oppimisympäristön ja kouluyhteisön vahvistaminen oppimiselle mahdollisimman suotuisaksi ja erilaisten ei-toivottujen ilmiöiden ennaltaehkäisy. Pidemmän aikavälin tavoitteena on moniammatillinen kasvatuskumppanuus, jolla toteutetaan yhdessä perusopetuksen ja nuorisotyön yhteisiä lakisääteisiä tavoitteita nuorten parhaaksi.
Nuoria kohdataan nyt viikoittain koulun arjessa myös nuorisotyön lähtökohdista – kohdataan nuori omana persoonanaan ei niinkään oppilaana, jonka koulutyötä tulee arvioida. Nuorisotyön menetelmillä ja tavoilla madalletaan puolestaan kynnystä tulla kohdatuksi yksilönä tai ryhmässä, sekä voidaan käsitellä tärkeitä teemoja, kuten näitä kyselyssä esiin tulleita asioita. Toimitaan esimerkiksi välitunneilla, koulun tapahtumissa, teemallisilla oppitunneilla, ryhmäytyksissä, vanhempainilloissa tai osana oppilashuoltoa.
Ohjaajina Kauhavalla toimivat pääsääntöisesti alueen tiloilla toimivat kolme nuoriso-ohjaajaa, jotka toimivat näin myös linkkinä koulun ja vapaa-ajan välillä, tämä auttaa tunnistamaan ja reagoimaan ilmiöihin. Nuoriso-ohjaajat ovat tavattavissa viikoittain kaikilla yläkouluilla, jonka lisäksi yläkouluilla jatkuu koulusaapas -toiminta joka toinen viikko.
