Johanna Korkea-aho
HIRVENMETSÄSTYS alkaa 14. lokakuuta ja päättyy koko maassa 15. tammikuuta 2024. Hirvenmetsästyksen tavoitteena on vähentää sato- ja liikennevahinkoja. Syksyn pimeys lisää hirvikolareiden riskiä.
Luonnonvarakeskuksen tuottaman arvion mukaan hirvikanta pienentyi viime kauden metsästyksellä noin 4,4 prosenttia ja oli metsästyskauden jälkeen noin 77 000 hirveä (95 prosentin todennäköisyysväli 67 000–88 000 hirveä). Hirvikantaa on pienennetty metsästyksellä ja se on tällä hetkellä pienimmillään yli 20 vuoteen. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet ovat koko maassa 70 000–86 000 yksilön talvikanta.
–Metsästysporukat yleensä pyrkivät keskittämään jahdin lähelle isoja teitä, jotta kanta pysyisi maltillisena ja näin vältettäisiin liikennevahinkoja, kertoo Evijärven metsästysyhdistyksen Jokikylän porukan jahtipäällikkö Tiia Viiperi.
Hän kertoo joskus törmänneensä virheellisen ymmärrykseen siitä, että hirviä ajettaisiin tietä kohti, jotta ne olisi helpompi ampua.
–Se ei pidä paikkaansa. Hirviä metsästetään pysäyttävillä koirilla ja silloin koiranohjaaja pyrkii pääsemään riittävän lähelle hirviä, sekä tekemään turvallisen laukauksen. Joskus tämä ei onnistu, tai hirvi ei syystä tai toisesta pysähdy. Silloin on riskinä, että hirvi juoksee tielle. Metsästäisimme mieluiten kauempana teistä, koska tie tuo turvallisuusriskejä niin ihmisille kuin koirillekin. Mutta pyörimme isojen teiden varsilla, koska haluamme vähentää kantaa alueilta, joissa on suuret riskit hirvieläinkolareille.
METSÄSTYSSEURAT peräänkuuluttavat erityisesti autoilijoilta tarkkaavaisuutta.
–Kun havaitset oranssivaatteisia metsästäjiä teiden varsilla, pudota nopeutta. Jos metsästäjät heiluttavat käsiä, kannattaa hiljentää huomattavasti ja kiinnittää huomiota erityisesti penkkojen suuntaan. Jos hirvi menee tien yli, niin suurella todennäköisyydellä sitä seuraa koira, sanoo Viiperi.
–Hirvikoira menee vaistojensa varassa, eikä tällöin tottele käskyjä tai osaa varoa autoja. Ne ovat omistajilleen kuitenkin rakkaita lemmikkejä ja myös niiden turvallisuus aiheuttaa suuria sydämentykytyksiä aina isojen teiden varsilla liikuttaessa.
Viiperi muistuttaa myös, että yleensä käytössä on hirvenmetsästyksestä varoittavia huomiomerkkejä, mutta joskus tilanteet muuttuvat niin nopeasti, etteivät merkit ehdi paikalle.
–Pahimpia ovat tilanteet, kun metsästäjä on yrittänyt varoittaa lujaa ajavaa autoa tietä kohti tulevasta hirvestä ja saanut kiitokseksi nyrkkiä tai keskisormea. Yleensä näissä tilanteissa on vain painettu kaasua lisää. Muutaman kerran on ollut myös oma hengenlähtö lähellä, kun joku metsästäjiä vihaava on meinannut ajaa päälle. Se tietysti harmittaa, koska meillä on tässä mukana ajatus kaikkien turvallisuudesta.
