Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen syyskuun vesitilannekatsaus toteaa, että vedenpinnat pysyivät korkealla Pohjalaismaakunnissa.
Sateista elokuuta seurasi sateinen syyskuu. Syyskuun sademäärä oli pohjalaismaakunnissa noin 80–120 milliä, kun keskimääräinen elokuun sademäärä alueella on noin 55 millin luokkaa.
Sateet osuivat etenkin jokien latva-alueille. Esimerkiksi Jurvassa satoi syyskuussa 114, Ähtärin Myllymäellä 105, Halsualla 94, Alajärvellä Möksyssä 93 ja Seinäjoella Ylistarossa 91 millimetriä. Maa oli edelleen hyvin märkää, eivätkä sateet päässeet imeytymään maaperään. Sateet nostivat vedenpintoja nopeasti useampaan otteeseen kuun aikana. Suurimmillaan virtaamat olivat syyskuun alussa.
Ähtävänjoen vesistöalueella Alajärveen laskevan Kuninkaanjoen pinta nousi syyskuun alussa kevättulvakorkeudelle. Vedenpinta kääntyi melko nopeasti laskusuuntaan. Kuninkaanjoen pinta nousi myös syyskuun puolivälin ja lopun sateiden seurauksena, mutta nousu jäi kuun alkua pienemmäksi. Heinäkuun lopun runsaista sateista lähtien poikkeuksellisen korkealla ollut Lappajärven vedenpinta oli syyskuun lopulla noin 60 senttiä korkeammalla kuin tuohon aikaan tavanomaisesti.
Pohjanmaan rannikon pienemmillä vesistöalueilla virtaamat olivat suurimmillaan syyskuun alussa. Virtaamat jäivät kuitenkin selvästi kevättulvavirtaamia pienemmiksi.
Sinilevätilanne rauhallinen, runsaat sateet heikensivät jokien vedenlaatua
Lämpimän syyskuun vuoksi pintavesien lämpötilat olivat tavanomaista korkeampia. Lappajärvellä veden lämpötila oli kuun alussa 18 °C laskien loppukuun noin 13 asteeseen. Sinilevien osalta syyskuu oli rauhallinen. Kuun alussa havaittiin vähäiseksi määritettyjä kukintoja Luodonjärvellä ja Pietarsaaren edustan merialueella. Muutoin kukintoja ei havaittu. Syyskuun runsaat sateet näkyivät jokien veden laadussa. Happamuushaittoja ilmeni etenkin pienissä rannikon läheisissä joissa. Happaminta (pH 4,6–4,9) vesi oli Vöyrinjoella, Maalahdenjoella ja Sulvanjoella. Vöyrinjoessa, Sulvanjoessa ja muutamassa muussakin pienessä joessa havaittiin ankaran happamuuden aiheuttaman humusyhdisteiden saostumisen aiheuttamaa jokiveden kirkastumista. Suuremmissa joissa pH-tilanne pysytteli parempana vaihdellen välillä 5,5–6,6. Happaminta vesi oli totutusti Lapuanjoessa ja Närpiönjoessa. Jokivedet olivat varsin sameita, mutta ravinnepitoisuudet olivat yleensä ottaen alempia kuin elokuussa.
Pohjavedenpinta on korkealla
Syyskuussa satoi runsaasti etenkin kuukauden jälkimmäisellä puoliskolla, ja syyskuun sademäärä olikin Etelä-Pohjanmaalla paikoin lähes kaksinkertainen pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna. Pohjavedenpinta on edelleen nousussa. Nousun odotetaan jatkuvan maan jäätymiseen ja roudan tuloon asti. Pohjavedenpinta on pohjalaismaakuntien alueella laajalti korkeammalla kuin syyskuussa keskimäärin. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenpinta on 0,5–2 metriä ajankohdan keskiarvon yläpuolella.
