LÄHIVUOSIEN suurin hanke Evijärvellä on yläkoulun ja lukion tilojen suunnittelu ja toteutus. Meidän tulee etsiä parhaat mahdolliset keinot toteuttaa tilat pitkälle tulevaisuuteen, näkevät kunnan uudet viranhaltijat. Urho Möller aloitti 26. kesäkuuta hallintojohtajana, Leila Qvist-Pettersson elokuun alussa sivistystoimenjohtajana.
–Tuntuu siltä, että se on myös luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteinen tahtotila, Qvist-Pettersson toteaa.
–Koulutilojen suunnittelutyöryhmä on valittu, ja se alkaa kokoontua nyt syksyn aikana miettimään tulevaisuuden ratkaisuja. Tulevan koulukokonaisuuden suunnittelun pohjana toimivat ennusteet oppilasmäärän kehityksestä. Samoin huomioidaan se, kuinka tiloja voidaan mahdollisimman monipuolisesti hyödyntää myös koulupäivien ulkopuolella. Samoihin tiloihin on mahdollista sijoittaa myös kirjasto.
–Pyritään myös oppimaan muiden kuntien kokemuksista siitä, miten prosessi kannattaa vielä läpi, kertoo Möller. –Koulut ovat tärkeä veto- ja pitovoimatekijä kunnalle. Opetuksen ja puitteiden on oltava kunnossa ja ajanmukaisia.
–Hämmästyin tänne tultuani sitä, kuinka paljon oli jo panostettu sivistystoimen kiinteistöihin, koulukeskuksessa on uusi hirsikoulu ja nyt uusi päiväkoti eikä ole kauaa, kun edellinen päiväkotirakennus on tehty. Ne ovat kestäviä ratkaisuja, joista on hyötyä vuosiksi eteenpäin ja jotka voivat myös houkutella uusia asukkaita, Qvist-Pettersson jatkaa.
Valtionrahoituksen kiristyminen uhkaa kuntia
Tulevia investointeja ja kuntataloutta yleisemminkin haastaa taantuma sekä korkojen nousu.
–Onneksi täällä on kuitenkin vahvaa yritystoimintaa ja sitä kautta työllisyystilanne on yksi parhaista. Valtakunnallinen rakennemuutos vaikuttaa kaikkiin kuntiin, ei vain pienimpiin. Haastavia vuosia on tulossa. Selvää kuvaa siitä, miten tuleva valtion rahoitus kehittyy, ei ole, mutta ennusmerkeistä päätellen se tulee kapenemaan ja kaikkien on osallistuttava talkoisiin. Toivomme kuitenkin, että ratkaisut olisivat oikeudenmukaisia, pientenkin kuntien toimintaedellytykset turvataan ja uudet tehtävät myös rahoituksellisesti kompensoidaan kunnille, Möller pohtii.
–Pienten tulovirtojen tyrehdyttäminen sieltä täältä vaikuttaa kunnissa isosti. Sivistystoimessa esimerkiksi joukkoliikenne ja kansalaisopisto ovat yhdyspintoja, joihin tämä vaikuttaa, ja heijastuu kuntalaisille tarjottaviin palveluihin, jatkaa Qvist-Pettersson.
Toistaiseksi tilanne on hyvä.
–Nyt on käynnistymässä ensi vuoden talouden suunnittelu. Tavoitteena on tasapainoinen talousarvio ja hyvältä näyttää, että siihen päästään, toteaa Möller.
Evijärvellä he ovat ilahtuneet vahvasta yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa sekä yrittäjien aktiivisesta toiminnasta.
Perhonjokilaaksosta Järviseudulle
MÖLLER toimi aiemmin eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla peruspalvelukuntayhtymän johtajana, ensin 2010 alkaen talousjohtajana ja soteuudistusten myötä kuntayhtymän johtajana. Hänen lopputehtävänsä oli kuntayhtymän alasajo ja noin 1 000 työntekijän siirtäminen hyvinvointialueelle.
–Jatkossa työ olisi painottunut Ouluun, joten aloin katsella lähempää töitä, Halsualla asuva Möller kertoo.
–Olen viihtynyt Evijärvellä tosi hyvin. Perhonjokilaaksossa kansan luonne on samanlainen eli kulttuurishokkia ei ole tullut. Täällä on hyvä työyhteisö ja kunnan asiat ovat kunnossa. On tekemisen meininkiä muutoinkin; yrittäjyys voimissaan, työllisyys, yhteistyö naapurikuntien kanssa on hyvää. Esimerkkinä siitä on Kraatterijärvi Geopark -hanke.
Pohjanmaa teki vaikutuksen
TAMMISAARESTA lähteneelle Qvist-Petterssonille Pohjanmaa on uutta aluetta ja seikkailu.
–Opinnot veivät aikoinaan pääkaupunkiseudulle, sitten työt Jyväskylään ja Laukaaseen, missä muu perhe edelleen asuu. Tein pitkään opettajan töitä, viimeiset 11 vuotta yhdistin johtajaopettajan ja sivistysjohtajan tehtäviä. Mielenkiinto esihenkilötyöhön, hallintoon ja kehittämiseen saivat minut hakemaan tätä työtä. Olen viihtynyt todella hyvin tässä työssä ja koen, että minut on otettu vastaan hyvin. Jo työhaastattelussa ilahduin, että täällä ollaan avoimia erilaisuutta kohtaan ja esimerkiksi ruotsin osaaminen nähtiin hyvänä asiana.
Sivistystoimen palvelut Qvist-Pettersson näkee virkeinä ja laadukkaina.
–Itsellä on ehkä eniten nyt työn alla Väinöntalon museo, jonka vanhojen rakennusten kunnossapito vaatii paljon resurssia. Siihen on mahdollista hakea tukea Museovirastolta sekä hankerahoituksena.
Sähköinen asianhallintajärjestelmä käyttöön
SANNA Helminen kuuluu kunnassa tuoreimpien tulokkaiden joukkoon, hän aloitti huhtikuussa hallintosihteerinä. Vaihtelevien ja monipuolisten työpäivien sisältöön kuuluvat esityslistojen kasaamiset ja kunnanjohtajan sekä hallintojohtajan sihteerinä toimiminen.
–Sanna on ollut tehostamassa sähköisen asianhallintajärjestelmän käyttöönottoa, sitä on saatu paljon eteenpäin: jatkossa kaikki asialistat ja pöytäkirjat saadaan sinne, Möller kertoo.
–Merkittävä edistysaskel on ostolaskujen kierrätys sähköisiksi, vielä kuukauden ajan siirrän niitä manuaalisesti ohjelmaan näpyttelemällä oikein urakalla, Helminen naurahtaa.
Samalla on tehty hiljaisen tiedon siirtoa, kun pitkäaikainen toimistosihteeri on eläköitymässä.
–Prosessien kehittämiseenkin pitäisi pystyä satsaamaan. Isossa kunnassa se on helpompaa, kun jokaista asiaa tekemään on useampi henkilö. Meillä yksi tekee kahden ihmisen työt, toteaa Möller.
Luontoharrastukset yhdistävät
LUONTOON liittyvät harrastukset ja mielenkiinnon kohteet yhdistävät Sanna Helmistä, Urho Mölleriä ja Leila Qvist-Petterssonia.
–Vapaa-aika on mennyt tähän mennessä niin töiden merkeissä, etten ole vielä ehtinyt Evijärven harrastusmahdollisuuksia kokeilemaan. Sivistystoimi on laaja kokonaisuus ja palvelukentän hahmottaminen vaatii aikaa, kertoo Leila Qvist-Pettersson.
–Kotona harrastan ruuanlaittoa mieheni kanssa, puutarhanhoitoa sekä ulkoilua. Myös musiikki yhdistää meitä mieheni kanssa. Pidän laulamisesta ja pianonsoitosta. Vesielementti on minulle tärkeä meren rannalla varttuneena. Nykyisin uin luonnonvesissä läpi talven. Erityisesti odotan täällä talven jääreittejä hiihtelyyn. Keski-Suomessa mäet tekevät lajista melko haastavan.
Möller on käynyt tutustumassa Evijärven luontokohteisiin, kuten luontopolkuihin.
–Järvelle en ole vielä ehtinyt, ehkä ensi kesänä sitten kanootin kanssa. Vapaa-ajalla liikun paljon ulkona, pyöräilen ja käyn kävelemässä metsässä, metsästän syksyisin ja teen perheelle ruuat vastapainoksi paperitöille, se on konkreettista tekemistä jossa voi myös käyttää luovuutta.
Helminen on asunut Evijärvellä nyt puoli vuotta. Kerran kuussa viikonloppuna hän matkustaa tapaamaan aikuisia lapsiaan Orivedelle ja mökkeilee samalla Hämeenlinnassa.
–Kovin paljon en ole ehtinyt täällä tutustua paikkoihin, mutta veneellä on käyty joella. Työpäivän jälkeen lenkkeilytän koiraa ja tykkään leipoa. Mökillä ollessa tulee puuhattua pihatöiden parissa. Aloitan pian henkilökohtaisen avustajan työn harrastusluontoisesti, teen sitä muutaman tunnin aina viikonloppuisin.
