KEVÄÄSTÄ 2022 alkaen Vimpeliin on saapunut nelisenkymmentä tilapäistä suojaa hakenutta henkilöä.
–Osa näistä ukrainalaisista on lähtenyt, mutta meillä on virallisesti 31 Ukrainasta tullutta henkilöä kirjoilla, joista 27 kuntamallissa ja muutama opiskelija, kertoo maahanmuuttokoordinaattori Lea Vasalampi.
Maahanmuuttoviraston ja kuntien välinen kuntamalli-sopimus, jolla sodan jaloista paenneiden alku uudessa maassa on turvattu, päättyy vuoden 2023 lopussa. Maahanmuuttoviraston mukaan majoituksen poikkeusjärjestelyille ei ole enää tarvetta.
Kuntamallin sijaan tulee voimaan kotikuntaoikeus. Sitä voi hakea henkilö, jolla on status tilapäisen suojan hakemisesta ja joka on ollut Suomessa vuoden.
–Sen saamisen jälkeen he eivät ole enää vastaanottokeskusten avun ja tuen piirissä, vaan siirtyvät tavallisiksi kuntalaisiksi eli tässä tapauksessa vimpeliläisiksi, ja heillä on oikeus hakea Kelalta lapsilisää, asumistukea, toimeentulotukea ja muuta etuutta, mikä kuntalaiselle kuuluu.
Kuntamallissa Ukrainasta tulleet ovat asuneet kunnan maksamissa asunnoissa ilmaiseksi. Kunta saanut näistä pienen korvauksen maahanmuuttovirastolta ja nimellisesti sähkö- ja vesikulut.
–Nyt heillä on oikeus tehdä vuokrasopimus kunnan kanssa tai vuokrata asunto yksityiseltä. Monet perheet ovatkin jo katselleet vuokrattavia omakotitaloja ja miettineet, millaiseen asumiseen heillä on varaa. Jotkut ovat myös varautuneet vaihtamaan asuntonsa pienempään ja edullisempaan.
Vasalammin tietojen mukaan tähän mennessä kaksi henkilöä on hakenut kotikuntaoikeutta Vimpelistä, mutta käytyjen keskusteluiden perusteella kotikuntaa sinne hakee kaikkiaan noin 15.
Suurin osa paikkakunnalle jäävistä on työelämässä tai opiskelee.
–He ovat varsin Vimpeli- ja Suomimyönteisiä. Ylipäätään olen havainnut, että he ovat aktiivisia, ahkeria ja innokkaita ihmisiä, jotka haluaisivat omalla työllään elättää itsensä, jatkaa työntekoa samoin kuin Ukrainassa.
Vastaanottokeskukset odottavat niitä, jotka eivät hae kotikuntaa
ENTÄ he, jotka eivät kotikuntaa hae?
–Jos edellytykset eivät täyty tai he eivät halua hakea kotikuntaa, joutuu lähteä viimeistään vuoden loppuun mennessä vastaanottokeskuksiin. Toiveita siitä, mihin keskukseen haluaa, voi esittää, esimerkiksi jos jonkun vastaanottokeskuksen lähellä asuu sukulaisia tai jossakin on mahdollinen työpaikka.
Vastaanottokeskuksia on maassa noin 70, lähimmät Härmässä ja Seinäjoella.
Vasalampi arvioi, että suurin syy siihen, ettei kotikuntaa aiota hakea, ovat ettei täällä ole työtä, ei ole kotiutunut tänne tai lapset eivät ole olleet Suomen koulujärjestelmässä vaan ovat opiskelleet etäyhteydellä Ukrainaan.
–Jos nyt hakee kotikuntaa, lapsille tulee oppivelvollisuus 18 vuoteen saakka. On muutamia perheitä, joissa on yläkouluikäisiä, jotka eivät täällä ole olleet koulussa eikä heillä ole suomen kielen taitoa tai suomalaisia kavereita.
Useat perheet laittoivat lapset heti Suomeen tulon jälkeen paikalliseen kouluun. Miksi kaikki eivät toimineet näin?
–Se vaihtelee sen mukaan, mistä alueelta Ukrainasta on tultu. Ne, jotka ovat tulleet sieltä missä on kaikki tuhottu, perheillä ei ole jäljellä yhtään mitään, ei sukua eikä perhettä, ovat katsoneet parhaaksi jatkaa elämää täällä ja sopeutumaan mahdollisimman nopeasti. Suurin osa perheistä elättelee vielä toivoa päästä sinne takaisin. He ajattelivat tullessaan, ettei tämä kestä kovin kauan, pääsemme pian takaisin. Siksi ei ole menty kouluun täällä. Sitten on jo pudottu siitä kelkasta ja nyt koulun aloittaminen on hankalaa, etenkin jos on perus- ja ammattiopetuksen nivelvaiheessa.
Siirrot alkavat jo lokakuulla
VIERAALLE paikkakunnalle muuttaminen mietityttää Vimpelissä asuneita ukrainalaisia, arvelee Vasalampi.
–Käytöksessä on nähtävissä selkeä muutos; ne, jotka eivät jää vaan joutuvat lähteä, ovat vähän eristäytyneet eivätkä enää osallistu samalla tavalla yhteiseen tekemiseen. Selkeästi murheellisella mielellä ovat. Täällä on kuitenkin saatu asua omassa asunnossa perheen kanssa. Yhdessä on touhuttu monenlaista, muun muassa järjestetty myyjäisiä nuorisotalolla. Tulevasta ei voi tietää.
Vuoden loppu lähestyy vauhdilla.
–Aluksi päätökset kotikuntaoikeudesta tulivat virastosta muutamassa päivässä, mutta nyt sanotaan, että voi kestää jopa kaksi kuukautta, että saa paperit. Olen koettanut ukrainalaisille sanoa, että pitää toimia nopeasti. Yleisesti kotikuntastatuksen saa ja sen hylkäämiseen tulee olla erityisen painava syy. Vastaanottokeskuksiin siirtäminen alkaa kuitenkin jo lokakuulla.
Aiheesta lisää kotisivullamme myöhemmin sekä ensi viikon lehdessä.
