Pirttisen mehuasemalla saa omista omenoista ja marjoista raikasta mehua

Timo Hauta tyhjentää omenasäkin pesulaitteeseen. Oikealla Raili Pirttinen puristimen ääressä.
Timo Hauta tyhjentää omenasäkin pesulaitteeseen. Oikealla Raili Pirttinen puristimen ääressä.

−OMENA, päärynä, musta- ja punaherukka, vadelma, mansikka, puolukka ja uusimpana saskatoon, luettelevat Raili Pirttinen ja Anne Juntunen mehuksi puristettavia hedelmiä ja marjoja Pirttisen mehuasemalla Kauhavan Kortesjärvellä. Eniten kuitenkin mehustetaan omenoita.

−Tänä kesänä mehun puristus on aloitettu elokuun puolivälissä. Ensimmäisinä olivat vuorossa omenoiden kesälajikkeet ja sen jälkeen on ollut menossa syyslajikkeet. Omenoiden mehustaminen kestää noin kaksi kuukautta, jonka jälkeen ovat vuorossa puutarhamarjat, kertoo Juntunen.

Raili ja Nestori Pirttinen aloittivat Pirttisen mehuaseman toiminnan vuonna 1986. Heillä oli aiemmin omaa marjanviljelystä, mutta usean hehtaarin viljelysten työvaiheet ja mehustamon työt menivät liiaksi päällekkäin, joten marjanviljelystä luovuttiin vuonna 1992. Uusi mehuasemarakennus valmistui kuusi vuotta myöhemmin.

Mehuasemalla omenat menevät ensin pesulaitteeseen, josta kierukka nostaa ne raastimeen. Raaste pudotetaan levyille, joiden läpi laite puristaa mehun putkea pitkin saaviin. Siitä mehu kaadetaan pastörointilaitteeseen, josta se pullotetaan joko muovisiin hanapakkauksiin tai lasipulloihin. Mikäli asiakas haluaa raakamehua, pastörointivaihe jätetään pois.

Mehustettavat marjat tulevat asemalle pakastettuina ja ne sulatetaan kylmiössä ennen mehustamista. Pakastus irrottaa marjoista mehun paremmin, tuoreina ne soseutuvat. Omenamehu ei yleensä sokeria kaipaa, mutta herukkamehuun sitä useimmiten lisätään.

−Asiakkaat tulevat meille noin 150 kilometrin säteeltä. Sitten on asiakkaita, joiden kesäpaikka on täälläpäin, mutta asuvat itse kauempana. Omenamäärä, jonka asiakkaat tuovat kerralla, on keskimäärin 100–250 kiloa ja jotkut tuovat useampia eriä. Marjoja tuodaan 30 kilosta aina jopa 300 kiloon. Se riippuu paljon vuodesta. Tänä vuonna on ollut hyvä marjavuosi, omenavuosi taas on keskinkertaista hieman parempi. Satomäärät vaihtelevat myös alueittain paljon.

TARJA ja Timo Hauta Seinäjoelta ovat tuoneet Pirttisen mehuasemalle omenoita mehustettavaksi jo yli kolmekymmentä vuotta. Tänään he toivat mehuasemalle 145 kiloa omenoita, joista tulee noin sata litraa mehua. Erän mehustamisessa ja pullottamisessa menee arviolta kaksi tuntia, jonka ajan pariskunta odottaa paikalla ja auttelee mehustamon väkeä. Yleensä omenat ja marjat jätetään mehuasemalle ja asiakkaat hakevat ne valmiina mehuina.

−Asuimme ennen Ylihärmässä, joten paikka on tuttu niiltä ajoilta. Haemme muutenkin pääosan omenoista Kauhavalta. Omenalajikkeita on monta, esimerkiksi punakanelia on paljon ja vanhaa päärynäomenaa. Itsellämme on perheomenapuu, jossa on kolmea eri lajiketta. Omenamehua viemme lapsille ja lapsenlapsille ja itsekin juomme sitä paljon. Hanapakkaukset ovat helppoja kuljettaa ja säilyttää.

Pirttisen mehuasema on toiminut jo 37 vuoden ajan. Useamman kuukauden mittaisen sesongin ajan työtä tehdään aamusta iltaan. Pirttisen ja Juntusen apuna mehustamossa työskentelee Minna Laine.

−Mehuasemia ei ole kovin paljon tällä alueella, eikä tämäkään montaa vuotta enää ole toiminnassa, arvelee Juntunen. Hän toivoo, että jokin mehuasema tulisi tulevaisuudessa alueelle toimimaan, sillä tarvetta sille olisi.

Anne Juntunen pullottaa omenamehua pastörointilaitteesta. Takana Tarja Hauta (vas.) ja Minna Laine.
Omenat pestään ennen puristamista.
Juuri puristettua omenamehua.
Hanapakkaukset ovat suosittuja ja käteviä mehun säilytykseen.
Keskisuomalaisen marjatilan mehut pullotettiin lasipulloihin.

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti