MAHTAVA juttu! Tuen sinua tässä, mutta minusta ei kyllä tule ortodoksia, sanoi Sanna Joensuu-Salo puolisolleen Valtteri Salolle, kun tämä oli kiinnostunut ortodoksisuudesta ja halusi liittyä ortodoksiseen kirkkoon. Toisin kävi. Hän, aktiiviluterilainen, lähti puolisonsa mukaan liturgiaan eli jumalanpalvelukseen ja vaikuttui.
–En ollut kokenut sellaista pyhyyden tunnetta koskaan aiemmin. Se vain vei mukanaan, löi vasten kasvoja, Sanna kertoo.
Hän huomasi katsovansa kalenterista, milloin on seuraava liturgia.
–Se yllätti. Tuli myös voimakas tarve liittyä kirkkoon. Kävin katekumeeniopetuksen ja liityin kirkkoon viime vuonna ennen pääsiäistä.
–Kristillisissä piireissä puhutaan paljon hengellisestä kodista. Tunsin, etten ollut löytänyt hengellistä kotia, vaan Kristuksen kirkon. Se toi mukanaan rauhan. Ortodoksit painottavat kirkollista yhteyttä ja liturgia on se juttu.
VALTTERIN tie ortodoksiksi oli pitkä ja monivaiheinen, täynnä sattumuksia.
–Kerroin ystävälleni, että Valtteri on kiinnostunut ortodoksisuudesta, ja hän osasi vinkata tuttunsa, jolta löytyi kontakteja alueen ortodokseihin, Sanna muistelee.
Vaasan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Isä Andrei vieraili Alajärvellä ja yhytti Salot yhteen Soinissa asuneen, matkapappina toimineen, sittemmin edesmenneen Isä Pekan kanssa.
Ortodoksit eivät käännytä ketään, vapaus on kirkon keskeinen arvo. Kirkkoon liittyminen vaatii keskustelua papin kanssa sekä katekumeeniopetuksen, jota järjestetään syksystä pääsiäiseen. Kokelasta ”koetellaan” keskusteluissa, onko tämä aivan varma asiasta.
–Kun Isä Pekka tuli meille ensimmäisen kerran, hän vain katsoi Valtteria ovelta ja sanoi, että minä tuon kaavakkeen, Sanna kertoo.
Jumala on kauneus ja rakkaus
ORTODOKSISUUDESSA päämäärä on jumaloituminen: tulisi pyrkiä rakkauteen, iloon, kauneuteen ja hyvinvointiin sekä niiden jakamiseen muille. Jumala on kauneus ja rakkaus. Suurin merkitys on loppujen lopuksi lähimmäisenrakkaudella.
–Rakasta toista kuin itseäsi. Sillä on merkitystä, kuinka kohtelet muita, elätkö niin että toisellakin on hyvä olla. Esimerkiksi paasto ja rukous ovat työvälineitä tähän. Koti on tässä aina suurin haaste, siksi avioliittoa ja luostarielämää on verrattu toisiinsa – kilvoittelua riittää, Salot toteavat.
Uskovan arkeen kuuluvat rukous ja hiljentyminen ikoniseinän äärellä. Jokaisella ortodoksilla on oma nimikkopyhänsä, joka on esirukoilijana. Sanna valitsi omakseen Maria Jerusalemilaisen, Valtterille sekä Isä Andrei että Isä Pekka toisistaan tietämättä olivat pohtineet Apostoli Luukasta.
–Yhteys edesmenneisiin pyhiin sekä ympärillä eläviin ortodokseihin saa tuntumaan siltä, ettei ole yksin, vaan porukkaa on paljon ympärillä, Valtteri pohtii.
Ortodoksit pyhittävät aikaa ja elämää olemalla yhteydessä Jumalaan ja esimerkiksi siunaamalla ruokakorin pääsiäisliturgiassa.
–Arki ja juhla ovat erikseen. Paasto on oikeaa paastoa, jota jokainen tekee omilla voimavaroillaan. Juhlaan panostetaan paljon.
Sanna on ilahtunut huomattuaan, että ortodoksisuuden ydinolemus on varsin ekologinen. –Siihen on sisään kirjattu todella voimakas elämän suojelu.
Saloja miellyttää ortodoksisuudessa myös se, että kirkko toimii samoin kuin se on toiminut alkukirkosta lähtien eikä opillisia keskusteluita käydä.
–Jokainen voi näin ollen keskittyä omaan kohtaansa. Ei ole erikseen hengellistä elämää ja elämää, on vain elämä.
Pyöreän pöydän äärellä
JÄRVISEUDULLA asuu joitakin kymmeniä ortodokseja, joista osa on aktiivisempia kuin toiset. Salot ovat tarjonneet omana palvelutehtävänään kotinsa kokoontumispaikaksi ortodoksiapiirille, joka sai nimen ”pyöreä pöytä”.
–Sinne ovat kaikki tervetulleita, ei tarvitse kuulua ortodoksiseen kirkkoon tai olla liittymässä. Suurin osa onkin luterilaisia. Sana on levinnyt ja aivan vieraitakin ihmisiä on tullut mukaan. Kokoontumisille on ollut tarvetta. Keskimäärin mukana on kymmenkunta ihmistä kerrallaan, mutta osallistujia on ollut yhteensä useampia kymmeniä.
Kokoontumisissa pidetään rukouspalvelus ikoniseinän äärellä, tehdään ruokaa ja jutellaan.
–Talvella pidettiin veden pyhitys ja kesällä vietimme kiitos-Akatistoksen ulkona.
Järviseutu kuuluu Tampereen seurakuntaan ja Vaasan kappeliseurakuntaan. Lähin rukoushuone ja näin ollen liturgia on Lapualla, missä se järjestetään kerran kuussa ja toisen kerran Vaasassa, missä on lähin kirkko.
–Tarjoamme yhteiskyytiä muille täältä lähteville.
Läntisessä Suomessa ortodoksien määrä kasvaa
ORTODOKSISELLA kirkolla oli vuonna 2021 54 895 jäsentä Suomessa. Viime vuosina jäsenmäärissä on ollut kasvua läntisessä Suomessa, mikä on uutta.
–Se perustuu maahanmuuttoon vain osittain, iso määrä ihan kantasuomalaisia on kääntynyt ortodokseiksi. Erikoista on myös se, että Valamon luostarissa on paljon nuoria noviiseja pitkästä aikaa, Valtteri kertoo.
–Lapualla väkimäärä on lisääntynyt niin, etteivät kaikki liturgiaan osallistuvat ole mahtua kahvilatilaan.
Salot arvelevat, että nykyaikanakin ihmisillä on tarve kokea pyhyyttä tässä materialistisessa maailmassa.
–Ortodoksisuuteen liittyy paljon mystiikkaa, vastapainoa järjen maailmalle. On paljon ihmeitä ja pyhiä asioita. Minulle avautui aivan kuin valtava aarrearkku, löytyi valtavat määrät ihmeitä ja aarteita, Sanna toteaa.
Aihealueeseen liittyviä juttuja
