KRAATTERIJÄRVI GEOPARK -HANKE on edennyt arviointiprosessiin, jota tulivat suorittamaan Chris Woodley-Stewart Iso-Britanniasta sekä Pål Thjømøe Norjasta. He arvioivat Lappajärven, Vimpelin, Evijärven ja Alajärven eri kohteissa Kraatterijärvi Geoparkin alueen sopivuutta Unesco-statuksen alaiseksi. Statuksen saavuttaminen olisi merkittävää, sillä se lisäisi alueen turismia ja kohentaisi paikallista taloutta.
Unesco Global Geopark -kohteet kertovat maapallon kehityshistoriasta ja kulttuurien muodostumisesta eri puolilla maailmaa sijaitsevilla geologisilla alueilla. Ne nostavat esiin alueen kohteita sekä paikallisia tuotteita ja palveluja. Maailmanlaajuiseen Geopark-verkostoon kuuluu 177 kohdetta eri puolilla maailmaa. Näistä neljä on Suomessa: Rokua, Lauhanvuori-Hämeenkangas, Saimaa ja Salpausselkä. Kraatterijärvi Geopark olisi viides kohde, jos se hyväksytään Unesco-statuskohteeksi. Se olisi kaikkien kohteiden joukossa ainoa meteoriittijärvi.
Merkittävin geologinen arviointikohde alueella on kärnäiittilouhos Lappajärven Kannanlahdella, johon arvioitsijat eli evaluaattorit tutustuivat keskiviikkona hankkeen geologisen asiantuntijan Heikki Mäkipään johdolla. Kärnäiittiä esiintyy ainoastaan Lappajärven ympäristössä. Se syntyi meteoriitin törmäyksessä 78 miljoonaa vuotta sitten, samoin kuin järvikin. Kannanlahden kärnäiittiesiintymä viittaa siihen, että juuri sillä paikalla on meteoriitin iskun keskipiste.
−Geoparkissa kyse ei ole pelkästään kivistä tai geologiasta, vaikka ne ovat tietysti keskiössä. Selvitämme sitä, miten geologista perintöä hyödynnetään ja onko hankkeella poliittinen tuki, turvattu budjetti ja miten se on yhteydessä koulutukseen ja turismiin alueella, kertoo Woodley-Stewart. Hän on toiminut arvioitsijana 16 vuotta.
−Teillä on täällä fantastinen geologinen tarina. Miten käytätte tätä tarinaa saadaksenne alueen elämään?
ARVIOIJAT ovat paikan päällä lyhyen ajan, mutta he ovat tutustuneet hankkeesta toimitettuihin raportteihin etukäteen.
−Meidän on arvioitsijoina sisäistettävä asiat nopeassa tahdissa, eikä se ole aina kovin helppoa. Vietämme täällä kolme ja puoli päivää tutustuaksemme alueeseen ja tavataksemme ihmisiä. Olemme nähneet monia Geopark-alueita ja tiedämme mitä olemme etsimässä. Meillä on korkeat odotukset tästä paikasta. Kyse ei ole pelkästään vaatimuslistan täyttymisestä, vaan siitä, miten vaikuttava Geopark on, miten se toimii ja miten turvattu sen tulevaisuus on, selvittävät arvioijat.
Arvioijat laativat kohteissa vierailun jälkeen raportin, jonka perusteella päätös statuksen suhteen tehdään. Arvioinnin tulos julkaistaan jouluun mennessä.
Kraatterijärvi Geopark ry:n toiminnanjohtaja Annie Laitila on toiveikas sen suhteen, että status saadaan.
−Virallinen arvio tulee ensi vuoden toukokuussa. Mutta uskon, että tämän viikon aikana saamme jo vahvan tunteen siitä, mikä on se suunta mikä tästä arviosta saadaan. Arvioitsijat ovat tosi mukavia ja rentoja, eivätkä ole tulleet tuomitsemaan meitä, vaan haluavat kehittää meidän kanssamme tätä aluetta. Tässä arvioinnissa todetaan osaamiset ja vahvuudet sekä kartoitetaan kehittämiskohteita vähän pedagogisestakin näkökulmasta, eli mitä kehitettävää meillä on jatkoa ajatellen. Jos status saadaan, niin neljän vuoden päästä seurannassa tutkitaan mitä kehittämiskohteille on tehty.
Päivä jatkui Kanavapuiston esteettömällä kulttuuri- ja luontopolulla, Vimpelin kohteissa sekä Tapio Aution Ateljeella Geofoodin merkeissä. Torstaina arvioijat suuntasivat Alajärvelle ja perjantaina Evijärvelle.
Aiheesta meillä aiemmin kirjoitettua
