TILASTOKESKUS kertoi viime viikolla, että syntyneitä on ollut ennätyksellisen vähän alkuvuodesta 2023. Elävänä syntyneiden lukumäärä tammi–kesäkuussa oli vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian pienin. Kesäkuun ennakkotilaston mukaan alkuvuoden aikana syntyi 21 180 lasta, mikä on 1 082 lasta vähemmän kuin alkuvuonna 2022. Viime vuonna syntyi Suomessa yhteensä 44 951 lasta.
Alajärvellä syntyi vuoden 2023 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 29 lasta, (2022 yhteensä 69 lasta), Evijärvellä neljä (13), Kauhavalla 52 (93), Lappajärvellä kaksi (14), Soinissa kolme (13) ja Vimpelissä neljä (14).
SYNTYVYYS laski 2010-luvulla yhdeksänä vuotena peräkkäin. Vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87, kun se vuonna 2019 oli enää 1,35. Tämän jälkeen, vuosina 2020 ja 2021, syntyvyydessä tapahtui elpymistä, mutta viime vuonna syntyvyys kääntyi jälleen laskuun niin, että kokonaishedelmällisyysluku oli 1,32. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskenta-ajanjakson tasolla.
–Syntyvyyden lasku on tänä vuonna edelleen jatkunut, sillä viimeisen 12 kuukauden (heinäkuu 2022–kesäkuu 2023) ennakolliseksi kokonaishedelmällisyysluvuksi kertyi 1,28. Luku on ennätyksellisen alhainen, yliaktuaari Joonas Toivola kertoo.
SUOMEN väkiluku kasvoi tammi–kesäkuun aikana 14 112 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 22 749 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 8 570 vähemmän kuin kuolleita.
