KAUHAVAN Viinikan kylällä, lähellä Lappajärven ja Kortesjärven aiempaa kunnanrajaa sijaitseva Annin Marjatarha yllättää kävijän laajuudellaan ja viihtyisyydellään. Marjatila onkin suosittu vierailukohde, tilalla käy heinäkuussa muutama sata henkeä päivässä.
Marjatilan yrittäjä Arja Raatikainen, lempinimeltään Anni, kertoo, että marjayrityksellä on menossa kymmenes kesä. Pohjois-Savosta Kauhavalle kotiutunutta marjanviljelijää on aina kiinnostanut viljelyn kehittäminen sekä marjojen tuottama hyvä ihmisille.
−Olin aiemmin töissä ProAgrialla, mutta sitten tarjoutui mahdollisuus ostaa kasvutunneleita ja sen jälkeen marjanviljely alkoikin varsin nopeasti. Viljelemme mansikkaa avomaalla sekä kasvutunnelissa, vadelmaa ja karhunvadelmaa kasvatamme kasvutunneleissa. Tällä hetkellä marjanviljelyn pinta-ala on noin 5,5 hehtaaria, josta 1,5 hehtaaria on tunneleissa ja loput avomaalla. Lisäksi kasvatamme vähän hernettä ja pieniä määriä pensasmarjoja. Markkina-alueenamme on Etelä-Pohjanmaa. Haluamme olla lähituottaja, jonka toiminta on avointa, eli kuka vaan voi tulla tutustumaan siihen mitä täällä teemme.
Tilalla tapahtuvan marjojen suoramyynnin lisäksi marjoja myydään kaupoissa Kauhavalla, Lapualla ja Seinäjoella. Tilamyymälässä marjojen ohella myynnissä on omista marjoista jatkojalostettuja tuotteita, kuten pieniä määriä perinteisestä tarjonnasta poikkeavia hilloja, juomia ja muita tuotteita. Lisäksi myymälässä toimii vohvelikahvio, josta saa sekä suolaisia että makeita belgialaisia vohveleita marjatäytteellä. Vohveleista voi nauttia tilan vanhassa, tunnelmallisessa tuvassa tai pöytäryhmissä ulkona.
Lasten viihtymiseen on panostettu pihan leikkipaikassa ja pienempien ja isompienkin ilona on myös muutama lammas sekä kanoja.
–Nuori kukkomme ryhtyi kiekumaan vasta, kun soitin sille YouTubesta kukon kiekumista, nauraa Raatikainen.
Seitsemän kilometrin mittaisen soratien päässä oleva tila on Raatikaisen puolison, Reijo Laakson kotitila. Tällä on samassa pihapiirissä oma metallialan yritys.
KASVUTUNNELEISSA vadelmat kasvavat muoviruukuissa. Kasvustot ovat korkeita ja tiheitä.
−Vadelma on kaksivuotinen kasvi. Ensimmäisen vuoden taimet ovat kasvaneet Hollannissa, sen jälkeen ne siirretään siellä kylmävarastoon. Meille ne tulevat pakkaskuljetuksessa, jonka jälkeen me vähitellen sulattelemme ne ja istutamme suurempiin ruukkuihin sekä tuomme ne kasvutunneliin. Tämä tapahtuu huhtikuussa. Vadelmat lähtevät sitten vähitellen kasvattamaan sivuversoja.
Vadelmakasvustossa on sekä kypsiä vadelmia että vadelman kukkia. Raatikainen arvioi, että vielä kuukauden päästä vadelmia poimitaan. Kukkien pölytyksestä vastaavat kimalaiset, jotka pörisevätkin ahkerasti kukinnoissa. Ne lentävät silloinkin, kun ei ole kovin lämmintä, toisin kuin mehiläiset. Tuholaisia vastaan taistellaan biologisin keinoin, kuten kaksipistepirkoin.
−Keräämme kaikista tunneleista marjat suoraan myyntipakkauksiin, eli ne ovat yhden kosketuksen marjoja.
Tunneliviljely antaa suojan sään vaihteluilta ja pidentää satokautta, mutta marjanviljely tunneleissa on tarkkaa puuhaa kasvuston kastelun ja lannoituksen suhteen. Niitä seurataan tarkasti ja esimerkiksi vadelman lehtiä analysoidaan säännöllisesti Hollannissa, ja tuloksia verrataan lannoitusresepteihin, jotta kasveille taattaisiin optimaaliset olosuhteet.
−Kokonaisuudessaan marjanviljelyssä on isoja haasteita siinä, miten kysyntä ja satokausi ajoittuvat toisiinsa nähden. Usein marjoja aletaan kysellä siinä vaiheessa, kun satokausi on jo lopussa. Marjat ovat tuoretuotteita, jotka pitäisi käyttää silloin kun ne kypsyvät. Muita haasteita ovat esimerkiksi työntekijöihin liittyvät asiat. Tällä hetkellä meillä on suomalaiset mukaan lukien kuutta eri kansallisuutta työntekijöissä. Työkielenä on englanti, mutta sitä ymmärtää ehkä vain puolet työntekijöistä.
Työntekijöitä marjatilalla on sesonkiaikana noin neljäkymmentä. Myynti työllistää määrästä kymmenen henkeä. Keväästä syksyyn marjatilalla on töissä kuusi henkilöä. Suurin piirtein puolet tilan työvoimasta on ollut tilalla töissä aiemminkin. Raatikainen kertoo, että ulkomaisen työvoiman rekrytointi on monimutkaista ja byrokraattista.
−Ilman ulkomailta tulleita työntekijöitä emme pystyisi toimimaan, suomalaista työvoimaa ei vaan saa tarpeeksi.
Tämän kesän marjasesonki alkaa olla loppusuoralla, mutta kannattaa seurata aukioloa ja marjatilannetta tilan Facebook-sivuilta.
