MINULTA aina silloin tällöin kysytään vinkkejä stressin hallintaan, uniongelmiin tai palautumiseen liittyviin haasteisiin. Mielelläni niitä jakelenkin, mutta olen huomannut, että harjoitteiden tekemiseen ei tahdo kaikilta löytyä pitkäjänteisyyttä ja siksi moni hyvä konsti päätyykin kerran kokeilun jälkeen roskakoriin.
Meidän on helppo ymmärtää, että esimerkiksi salilla täytyy käydä säännöllisesti ja kohtuu pitkäänkin, jos haluaa nähdä tuloksia. Pelkkä salitreeni ei kuitenkaan tuota toivottuja tuloksia, jos teemme siellä vähän sitä ja vähän tätä, emmekä kiinnitä huomiota myös ruokavalioon ja lepoon.
Samat periaatteet toimivat myös ”mielen lihaksen” harjoittamisessa. Yksi harjoitus ei välttämättä ihmeisiin pysty, niin kuin eivät lihaksetkaan kasva yhden salikerran jälkeen. Vaaditaan toistoja ja kokonaisuuden pohtimista, mutta viitseliäisyys kyllä palkitaan.
Melkein väittäisin, että tiedostamattomasta stressistä (ja sen aiheuttamista sairauksista) on tullut kansantauti, emmekä enää edes tunnista hermoston ylivirittyneisyyttä, koska siitä on tullut meille ”normaali” olotila. Onneksi ei niin isoa ongelmaa, etteikö siihen ratkaisua olisi! Tässä tapauksessa ratkaisuja on monta, mutta esittelen niistä nyt vain yhden, elämänlaatua lisäävän näkökulman.
MINDFULNESS eli ”tietoinen hyväksyvä läsnäolo” on ehkäpä tärkeimpiä elämäntaitoja, mitä voimme omaksua. Mindfulnessin taustalla on molekyylibiologi Jon Kabat-Zinnin vuosikymmeniä sitten saama ajatus integroida meditaatiotekniikoita osaksi sairaalamaailmaa. Tulokset olivat huikeita ja nykyään mindfulness löytyy jo Käypä -hoitosuosituksistakin. Mindfulness toimii myös ennaltaehkäisevänä työkaluna ja hyvinvoinnin tukena.
Neurotiede on tutkinut mindfulnessin vaikutuksia aivoissa ja sen on todettu saavan aikaan positiivisia muutoksia aivofysiologiassa. Lisäksi säännöllinen midfulnessin harjoittaminen voi muuttaa myös kehon biokemiaa, eli hyödyt ovat sekä fyysisiä, että psyykkisiä. Tämä on tietysti ihan itsestään selvääkin, koska ihminen on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
JOS et ole koskaan aikaisemmin kuullut tai harjoittanut mindfulnessia, opastan sinut alkuun. Niin sanotusta ”arjen midfulnessista” on helppo aloittaa ja myös tässä pienet asiat tuovat isoja tuloksia. Vain kokeilemalla voi ymmärtää, miksi sitä käytetään täydentävänä hoitomuotona laajasti terveyden eri osa-alueilla!
Käytännössä homma toimii niin, että voit tuoda tietoisen hyväksyvän läsnäolon minkä tahansa arkisen toiminnan pariin: hampaiden pesu, imurointi, suihkussa käynti, syöminen ja niin edelleen. Tietoinen läsnäolo kytkee pois autopilotin, tuo mielenrauhaa ja avaa aisteja.
Erityisesti ruokailussa suosittelen harjoittamaan tiedostavaa läsnäoloa. Laita puhelin sivuun ja aisti hetken ajan ruoan makua, koostumusta, tuoksua, ääniä ympärillä. Käytä aistimiseen kaikkia aisteja ja kokeile aistimista myös silmät kiinni. Tästä harjoituksesta tykkäävät muuten myös lapset!
Vaihtoehtoisesti jonkin läsnäoloharjoitteen voi tuoda hetkeen ennen ruokailua, tulevaa hetkeä rauhoittamaan. Tämä voisi olla hyvä idea ottaa kokeiluun päiväkodissa/koulussa syksyn ajaksi ja seurailla vaikutuksia.
Kerro, jos otit/aiot ottaa tästä koppia!
Rakkaudella, Johanna
P.s. Jatkuvalla autopilotilla huristelu vie värit elämästä! Tietoinen loikka pois oravanpyörästä läsnäoloon palauttaa värit elämään, lisää positiivisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tee hyvä teko itsellesi ja aloita jo tänään.
”We cannot solve our problems with the same thinking we used when we created them” –Albert Einstein
