MIES kun tulee tiettyyn ikään, lauleli Junnu Vainio aikoinaan. Olipa sitten kysymyksessä mies tai nainen, niin useimpia alkavat omat juuret kiinnosta, kun ikää alkaa karttua. Sukututkimus on nykyisin hyvin suosittu harrastus, eikä siihen ryhtyminen vaadi tänä päivänä ollenkaan suuria ponnisteluja tai merkittäviä rahallisia uhrauksia. Lähes jokaisella on mahdollisuus päästä käyttämään tietokonetta, jossa on internet yhteys. Edullisia, ihan erityisesti sukututkimusta varten tehtyjä ohjelmistoja löytyy useampiakin ja tietoa suomalaisista suvuista löytyy netistä pilvin pimein, etenkin jos vielä hankkii Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen jäsenyyden.
Yksi ongelma asiaan kyllä liittyy. Sukututkimus vie mukanaan ja pahimmassa tapauksessa se nielaisee sille pikkusormensa antaneen lähes kokonaan.
Tietoa järviseutulaisista suvuista on julkisesti saatavilla todella paljon. Lappajärvi perustettiin Pietarsaaren emäseurakunnan kappeliksi vuonna 1637 ja vuodesta 1694 lähtien on alueemme väestöstä olemassa kirjallista kirkon toimesta ylläpidettyä rekisteritietoa. Ainoastaan Ison vihan ajalta tiedot osittain puuttuvat. Tuohon aikaan Lappajärven kappeliin kuului koko Järviseutu. Näin ollen jokaisen järviseudun pitäjän asukkaista on löydettävissä henkilötietoja niistä rekistereistä jo tuolta ajalta.
VIELÄ vanhempiin asukastietoihin päästään maarekisteritietojen kautta. Tosin sieltä ei löydy aivan yhtä tarkasti perhetietoja ja syntymäaikoja, mutta tietoja tilojen omistajista ja omistajavaihdoksista on löydettävissä aina 1540-luvulta saakka. Vanhoja alkuperäisiä dokumentteja ei ole helppoa päästä tutkimaan ja ne sellaisenaan ovat melko vaikealukuisia, koska ovat vanhalla ruotsin kielellä käsin kirjoitettuja tuon ajan kirjoitustavan mukaisesti. Evijärven sukututkijat ry:n sivuilta löytyy paljon edellä mainittuja dokumentteja puhtaaksi kirjoitettuna. Muun muassa kaikki olemassa olevat ensimmäiset Lappajärven emäseurakunnan rippikirjat vuosilta1694 – 1751.
Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta löytyy hyvin kattavasti lähes koko suomen seurakuntien rippikirjat ja syntyneiden, kuolleiden ja vihittyjen kirjat 1900-luvun alkuvuosiin saakka. Intimiteettisuojalaki kieltää 100-vuotta nuorempien henkilöasiakirjojen julkistamisen, paitsi kuolleista henkilöistä raja on 50 vuotta. Tästä syystä on uudemmat rippikirjat ym. arkistomateriaali aikanaan rajautunut 1900-luvun alkuun. Tänä päivänä olisi lupa julkaista tietoja 1923-vuoteen saakka, mutta se edellyttää, että myös nämä uudemmat asiakirjat on kuvattu digitaaliseen muotoon. Se työ on sukututkijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden toimesta paraikaa käynnissä eri puolella Suomea ja odotettavissa on, että uudempaa tietoa alkaa ehkä parin vuoden sisällä tulla SSHY:n sivuille.
EVIJÄRVEN seurakunnan rippikirjoista on Aimo Pietilän kuvaamana olemassa materiaali vuoteen 1919 saakka, syntyneistä vuoteen 1922 saakka, kuolleista vuoteen 1950 saakka ja vihityistä vuoteen 1921 saakka. Kortesjärvellä on sukututkijoiden ja Kortesjärvi-Seura ry:n toimesta kirjojen kuvaus vastikään saatu valmiiksi ja rekisterien ym. teko on parhaillaan käynnissä. Se työ vie vielä melko pitkän ajan, joten niiden ilmestyminen SSHY:n sivuille ei tule olemaan vielä tämän vuoden asia. Yli- ja Alahärmäläiset sekä Kauhavalaiset aloittavat hommansa heti, kun kuvauslaitteisto Kortesjärveltä vapautuu, joten nykyisen Kauhavan alue tulee kattavasti hoidettua parin tulevan vuoden kuluessa.
Nyt pitäisi Järviseudun seurakuntien herätä mukaan asiassa. Strangin ja Spangarin sukuseuran sukututkimuksen koordinoija Erkki Juuti oli hiljattain yhteydessä Järviseutu-Seuraan ja kertoi, että kuvauslaitteisto olisi lähiaikoina saatavissa alueellemme, kun vaan löytyisi henkilöitä kuvausta tekemään. Lupa-asioissa seurakuntien osalta on tarvittaessa saatavissa asiantuntija-apua SSHY:n taholta. Olisi todella hieno asia, jos tämä työ saataisiin kattavasti tehtyä myös Järviseudulla.
Mauri Jokela
