MUSTIKAN ja suomuuraimen pääsatokausi on alkamassa eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Molempien satonäkymät ovat korkeintaan keskinkertaiset. Puolukkasadosta sen sijaan voidaan odottaa melko hyvää.
Tänä vuonna mustikka pölyttyi jonkin verran tavanomaista heikommin. Lisäksi kesäkuun alun alhaiset lämpötilat ja hallat aiheuttavat sadossa suurta alueellista ja paikallista vaihtelua. Mustikan hallavahinkojen riski on ollut suurin Etelä-Karjalan, Kainuun, Keminmaan/Ylitornion sekä paikoitellen Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueilla.
Myös suomuurainsato kärsii huonosti onnistuneesta pölytyksestä ja hallavaurioista. Hallat heikensivät suomuuraimen kukinnan onnistumista etenkin Keski- ja Etelä-Pohjamaan, Satakunnan, Kainuun sekä Pohjois-Savon alueilla.
Puolukan pölytys vaikuttaa sen sijaan onnistuneen melko hyvin. Puolukka kukki kesäkuun kahden jälkimmäisen viikon aikana, kun monin paikoin oli jopa hellettä ja pölyttäjät aktiivisia.
–Mallinnuksissamme puolukan pölytys on onnistunut erityisen hyvin Kainuun-Kuusamon alueilla sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tähän mennessä saatujen havaintojen perusteella raakileita on runsaasti. Satoennuste tarkentuu, kun raakilehavaintoja kertyy enemmän, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
LUKEN ja Suomen 4H -liiton yhteistyö marjahavaintojen teossa jatkui vuonna 2023. Tähänastiset havainnot on tallennettu kaikille avoimeen marjahavaintojen tiedotusjärjestelmään marjahavainnot.fi.
Marjahavaintojen tekijäksi voi ryhtyä kuka hyvänsä marjasadoista ja luonnon tarkkailusta kiinnostunut. Ohjeet havaintometsän perustamisesta sekä havaintojen teosta ja tallentamisesta löytyvät samasta osoitteesta.
Luke on kerännyt valtakunnallisia marjasatohavaintoja vuodesta 2001 lähtien. Tähän aineistoon sekä Ilmatieteen laitoksen sääaineistoihin perustuen on laadittu malleja, joilla arvioidaan pölytystuloksen onnistumista eri puolilla maata ajantasaista säädataa hyödyntäen. Mallien avulla on laadittu suomuuraimen ja puolukan kukinnan onnistumista arvioivia karttoja. Karttoja tarkastellessa on syytä muistaa, että ne perustuvat keskiarvoistaviin ennustemalleihin, jotka ennustavat heikosti poikkeuksellisen hyviä ja huonoja pölytystuloksia.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Rainer Peltola, rainer.peltola@luke.fi
