EVIJÄRVELLÄ vanhassa puutalossa vuodesta 2010 asti toimineen eläinlääkäri Katariina Kankaan pieneläinpraktiikan asiakkaat tulevan laajalta alueelta Järviseudulta, Kauhavalta, Småböndersistä, Teerijärveltä, Kruunupyystä, Kaustiselta ja Kokkolastakin saakka.
−Pääasiassa hoidan pieneläimiä, mutta minulla on asiakkaina myös muutamia isompia tiloja, joilla teen hedelmällisyystarkastuksia ja -hoitoja sekä vasikoiden nupoutusta.
Praktiikallaan Kangas pystyy tekemään eläimille perustutkimuksia, joissa kartoitetaan yleisvointia, ja tarvittaessa otetaan verikokeita, esimerkiksi tulehdusarvot tai munuaisarvot. Tarkemmat verikokeet kuten verenkuva lähetetään eteenpäin tutkittavaksi, niistäkin tuloksen saa yleensä seuraavana päivänä.
Vastaanotolla voidaan lisäksi tutkia mikroskooppinäytteitä sekä ultrata vatsaonteloa, kohtua tai virtsarakkoa. Leikkauksia varten Kangas on hiljattain hankkinut inhalaatioanestesiakoneen, jossa anestesiakaasu ja happi kulkevat eläimelle samassa hengitysilmassa henkitorveen laitettavan tuubin kautta.
–Tämä on paljon turvallisempi anestesiamuoto isommissa ja pitkäkestoisemmissa leikkauksissa. Laite alkaa olla perusvaatimuksena jo pienelläkin vastaanotolla. Inhalaatioanestesiassa nukutuksen syvyyttä voi helpommin säädellä ja kudosten hapensaanti on parempaa. Tämä myös edesauttaa toipumista ja haavojen paranemista. Sterilisaatio, kastraatio, nisäkasvaimien poistoa, pehmytkudoskirurgiaa, hammaskivenpoistoa, luettelee Kangas erilaisia pieneläimille nukutuksessa suoritettavia toimenpiteitä.
Hän kertoo tehneensä leikkauksia aiemmin paljon yksin, mutta laitteen käyttö ja anestesiavalvonta vaatii leikkaukseen mukaan hoitajan. Kangas suunnitteleekin syksyllä hoitajan palkkaamista ainakin muutamaksi päiväksi viikossa.
−PIENELÄINTEN omistajat ovat valmiita panostamaan eläinten hoitoon huomattavasti enemmän kuin ennen, myös rahallisesti. Kerron omistajille aina mitä kaikkea pystytään tekemään tällä vastaanotolla ja mitä toimenpiteitä taas isommilla tai erikoistuneilla klinikoilla. Omistajan kanssa pohditaan mitkä ovat järkevimmät hoitovaihtoehdot, miten eläintä autetaan ja mikä elinennuste potilaalle saadaan sillä, että kaikki mahdollinen tehdään. Jos ennuste on silti huono, niin mietitään, mikä on eläimen kannalta parasta. Omistaja on usein niin tunnesidoksissa eläimeen, että hänen pitää saada sulatella diagnoosia ja miettiä asiaa muutama päivä rauhassa, jos vain potilaan vointi sen sallii. Monia sairauksia pystytään kyllä hoitamaan, mutta se vaatii myös omistajan sitoutumista hoitoihin ja kontrolleihin.
Hintojen noususta on eläinten hoidonkin alalla ollut paljon keskustelua. Praktiikoiden laitteet maksavat, verikokeet ovat kalliita ja arvonlisävero on kova. Omistajat voivat olla helposti pulassa lemmikkiensä hintavien hoitojen kanssa. Vakuutuksia otetaan lemmikeille nykyisin yhä enemmän, jolloin saadaan taloudellista turvaa, jos jotain isoa sattuu.
−Olen näissä asioissa varustettu maalaisjärjellä. Pystyn tekemään tässä vastaanotollakin paljon, heti ei tarvitse niin laajasti ja kalliisti lähteä tutkimaan. Diagnoosi ei aina tule yhdellä kerralla, vaan suljetaan asioita pois yksi kerrallaan. Samoinhan on ihmistenkin sairauksien kanssa.
Kangas muistuttaa, että eläintä ei saa koskaan jättää sairaana hoitamatta, vaan jotain pitää aina tehdä; joko tutkitaan ja tarvittaessa lääkitään, tai sitten pitää päästää eläin pois.
−Eläin harvoin valittaa ja omistajan voi olla vaikea arvioida kuinka kipeä eläin tosiasiassa on. Toisinaan huomaan, että eläimen lopetusta on liikaa pitkitetty. Eutanasia on lemmikin omistajan vaikein päätös, mutta itse ajattelen sen palveluksena eläimelle, ettei pitkitetä kärsimyksiä.
Työssä Kangasta auttaa jaksamaan muun muassa onnistumiset haastavissa leikkauksissa, hyvän hoitovasteen saavuttaminen ja eläimen kivun ja epämukavan olon helpottaminen.
Kangas sanoo noudattavansa työssään isänsä ohjetta: ”Tee parhaasi, se riittää.”
