JÄRVIEN ja rannikkoalueiden sinilevähavainnot ovat vähentyneet tällä viikolla tuulisen sään seurauksena. Merialueilta ei ole pilvisyyden vuoksi saatu kattavia satelliittihavaintoja sinilevätilanteesta, mutta tuulet ovat merelläkin sekoittaneet sinilevän pintakukintoja syvempiin vesikerroksiin.
Sinilevähavainnot ovat vähentyneet sekä järvillä että Itämerellä, ja sinilevätilanne on ajankohtaan nähden rauhallinen. Sinilevää saattaa kuitenkin esiintyä sekoittuneena veteen.
Valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikoilla on tällä hetkellä havaittu erittäin runsaasti sinilevää vain yhdellä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla Varsinais-Suomessa Naantalin Kirkkojärvellä. Runsaasti sinilevää on havaittu viidellä kohteella eri puolilla Suomea Lappia lukuun ottamatta. Hieman levää esiintyy yhteensä 13 järvihavaintopaikalla koko maassa.
Rannikon havaintopaikoilla ei tällä hetkellä ole havaittu erittäin runsaita sinileväkukintoja. Runsaasti sinilevää on havaittu yhdellä havaintopaikalla ja hieman sinilevää esiintyy 20 rannikkohavaintopaikalla. Rannikon sinilevähavainnot painottuvat etelä- ja lounaisrannikolle sekä Saaristomerelle.
KULUNEEN viikon pilvisyys on estänyt kattavien satelliittihavaintojen saannin merialueiden sinilevätilanteesta. Sinileväesiintymiä on havaittu Suomenlahden eteläosissa ja vesipatsaaseen sekoittuneena Ahvenanmaan eteläpuolella. Viikonloppuna alkanut navakan tuulen jakso on sekoittanut pinnanläheisiä sinileväesiintymiä syvemmälle veteen.
Mikäli tuuli tyyntyy ja lämpötilat pysyvät korkeina, sinilevätilanne voi vielä huonontua. Runsaat sateet voivat tuoda ravinteita sinilevien käyttöön ja huonontaa sinilevätilannetta. Sinileväkukintoja esiintyy pääasiassa lämpiminä ajanjaksoina elokuun loppuun asti.
Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa.
TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Tietoa sinilevien aiheuttamista terveyshaitoista löytyy THL:n, Myrkytystietokeskuksen ja Terveyskirjasto.fi-verkkosivuilla
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa.
VÄHÄINEN määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
