VIIKON 28 aikana sinilevähavainnot Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla ovat lisääntyneet lämmenneiden säiden seurauksena. Sinilevää on havaittu usealla sisävesialueella ja jonkin verran Kokkolan seudun rannikkoalueilla. Vaasan seudulla ja Pohjanmaan eteläosissa tilanne on rauhallinen, eikä niiden rannikkoalueilla ole havaittu sinilevää virallisilla seurantapisteillä tai kansalaishavainnoissa. Vuoden 1998–2022 järvi-meriwikiin merkattujen sinileväesiintymien keskiarvoon verrattuna sinilevää on tällä hetkellä runsaammin.
Sisävesialueilla valtakunnallisessa sinileväseurannassa on havaittu runsaasti sinilevää Lappajärven Lakaniemessä ja Alajärven Hoiskon uimarannalla sekä hieman sinilevää Hauta-Ahon uimarannalla. Lappajärvellä on myös paljon kansalaishavaintoja runsaista sinilevistä järven etelä- ja keskiosien ranta-alueilla, pohjoisemmissa osissa sinilevän määrän on arvioitu olevan vähäisempi. Ähtärinjärvellä on usealla virallisella seurantapisteellä hieman sinilevää koko järven pituudelta, runsaita esiintymiä on myös merkattu kansalaishavainnoissa järven keskivaiheille. Alavuden Kirkkojärvellä, Alajärven Kätkänjärvellä, Kokkolan Ullavanjärvellä ja Kruunupyyn Peckassjöllä on kansalaishavaintoja sinilevästä. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto on havainnut hieman sinilevää Heimsjön, Prästlandin ja Seljesin uimarannoilla.
SINILEVIEN esiintyminen on usein paikallista ja sinilevää voi esiintyä myös muilla kuin yllä mainituilla alueilla. Sinieväseurannan havainnot kertovat tilanteesta havaintopaikalla ainoastaan kyseisenä ajankohtana ja tilanne voi vaihdella nopeasti sääolosuhteiden muuttuessa.
Sinilevät viihtyvät erityisesti ravinteikkaissa ja lämpimissä vesissä. Tyyni, aurinkoinen ja lämmin sää saavat sinileväkukinnat runsastumaan ja nousemaan vesipatsaasta vedenpintaan. Lisäksi runsaiden sateiden myötä vesistöihin valuvat ravinteet luovat leville otolliset lisääntymisolosuhteet. Vähäinen sinilevämäärä esiintyy vedessä vihertävinä tai kellertävinä hiukkasina ja rannalle ajautuessaan se saattaa muodostaa kapeita leväraitoja. Runsaina määrinä sinilevää muodostuu tyynellä ilmalla veteen vihertäviksi tai kellertäviksi levälautoiksi ja sitä kasautuu myös rannoille. Tuulinen sää voi vaikeuttaa sinilevän havaitsemista, koska tuuli saa sinilevälautat hajoamaan vedenpinnalta ja sekoittumaan veden sekaan. Kun sinileväesiintymä on erittäin runsas, se saattaa muistuttaa paksua maalia tai hernerokkaa.
ENNEN veteen kastautumista tai sen käyttöä on hyvä tarkkailla vettä mahdollisten leväesiintymien varalta. Jos vedessä on havaittavissa vihertäviä hiukkasia tai vihreäksi värjäytynyttä vettä, on hyvä suorittaa vesilasitesti. Sinilevä nousee seisahtuneessa vedessä noin tunnin kuluessa veden pinnalle. Myös kepillä voi testata, onko kyseessä sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu levä, sinilevä ei taas tartu keppiin roikkumaan. Leväepäilyn kohdatessaan on aina hyvä noudattaa erityistä varovaisuutta, eikä vettä tule käyttää sauna-, kastelu ja pesuvetenä. Erityisesti pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa leväpitoisen veden lähettyviltä. Sinileväpitoinen vesi saattaa aiheuttaa muun muassa iho-oireita, silmien ärsytystä ja pahoinvointia.
Ajankohtaiset tiedot levätilanteesta löytyvät Järvi-Meriwikistä (www.jarviwiki.fi), jonne myös kansalaiset voivat tallentaa omia havaintojaan.
