VIIME talvena EU ja LaVe päättivät perustaa yhteisen jalkapallojoukkueen 12-vuotiaiden sarjaan. Joukkue otti käyttöön nimen EULA yj. Pyrkimyksenä oli saada sellainen joukkue kasaan, jonka tavoitteet olivat selvästi kilpailulliset. Kahden yhteisharjoituskerran jälkeen joukkue lähti rohkeasti joulu- ja tammikuussa pelattaviin ykkösdivisioonan karsintoihin. Tuolloin sarjapaikka ykkösessä jäi haaveeksi, mutta pelaajat ja valmennus näkivät, mikä on vaadittu taso ykkösdivisioonassa.
Joukkue jatkoi karsintojen jälkeen yhteisiä treenejä kohti alkavaa kautta kakkosessa.
Tie kakkosesta ykköseen ei ole millään tavalla helppo. Läntisen alueen C2-lohkossa pelaa 13 joukkuetta, joista vain sarjan voittaja nousee ykköseen. Vaaditaan siis erinomaista onnistumista 12 ottelun mitassa, että paikka ykkösdivisioonaan aukeaa. Joukkue saikin huhtikuussa erinomaisen alun kauteen ja otti viisi peräkkäistä voittoa. Ensimmäinen tappio tuli 5. kesäkuuta vierasottelussa FC Ylivieskaa vastaan. Tuo peli oli tärkeä, vaikka tappio tulikin. Voittaminen on helppoa, mutta tappion hetkellä joukkueen todellinen luonne mitataan. Tästä sisuuntuneena joukkue palasi jälleen voittokantaan ja voitti seuraavat neljä ottelua.
Pienten marginaalien hommaa
Ennen kahta viimeistä ottelua sarjan voitosta taistelivat enää EULA ja IK Myran. IK Myran oli kokenut ennen kahta viimeistä kierrosta kaksi tappiota EULA:lle ja KPV/vihreälle, mikä tarkoitti sitä, että EULA:lla oli mahdollisuus voitolla varmistaa sarjanousu 29. kesäkuuta vierasottelussa Jaro/röd:a vastaan. Ottelu oli tiukka, mutta Jaro/röd otti voiton lukemin 4–2. Nousun ratkeaminen jäi siis viimeiselle kierrokselle. Jaron kannattajat ihmettelivät, mistä näin hyvin pelaava joukkue on kasattu. Jaro tunnetaan erinomaisena nuorten pelaajien kasvattajaseurana, joten sieltä saadut kehut lämmittävät ja kertovat siitä, että työ mitä Lappajärvellä ja Evijärvellä jalkapallon parissa tehdään tuottaa hedelmää.
IK Myran voitti oman toiseksi viimeisen ottelunsa, joten viimeiselle kierrokselle lähdettäessä EULA ja IK Myran olivat tasapisteissä. EULAlla oli pienoinen etu, sillä tasapisteissä nousijan ratkaisee keskinäinen ottelu, jonka EULA voitti 3–1. EULAlla oli siis varapatruuna jäljellä, vaikka Pietarsaaresta ei voittoa irronnut. Kevätkierroksen viimeinen ottelu oli EULAlla Kälviän Tarmoa vastaan. Tavoite oli selkeä, voitolla varmistuu nousu. Jännitys oli aistittavissa, jos ei pelaajista niin ainakin aikuisista. Ottelu sai EULA:n kannalta pahimman mahdollisen alun, kun Tarmo siirtyi johtoon jo kolmen minuutin pelin jälkeen. EULA:n pelaajat eivät tästä hätkähtäneet, vaan tasoittivat pelin välittömästi 1–1. Ensimmäisellä puoliajalla ei enää lisämaaleja nähty ja puoliajalle mentiin jännittävässä tasatilanteessa.
Jännittävintä ikinä
Ja voi pojat ja tytöt millainen puoliaika nähtiin. Joukkueenjohtaja Jani Järvinen, joka on ehtinyt viimeisen 10 vuoden aikana nähdä muutaman junioriottelun kommentoi, että näin jännittävää ja tiukkaa peliä ei ole vielä osunut kohdalle. Toisen puoliajan alku oli jälleen EULA:n kannalta epäonninen, kun pallo päätyi pelin tasoittaneen Veeti Paalasen toimesta omaan maaliin. Näitä sattuu, onneksi aikaa oli vielä hyvin kellossa. Paalasten veljeksistä nuorempi painos Peetu paikkaili veljen omaa maalia ja tasoitti ottelun 2–2. Pian tämän jälkeen joukkueen maaliahnein pelaaja Aukusti Järvinen siirsi EULA:n 2–3 johtoon. Peliaikaa oli jäljellä tuolloin noin 15 minuuttia ja nousu ykköseen saattoi hiipiä jo osan mieleen. Tarmolla ei ollut enää tässä pelissä panosta, muuta kuin halu näyttää sarjan ykköselle, että täälläkin osataan. Ottelun avausmaalin tehnyt Viljami Ruokoja tasoitti ottelun 3–3, eikä peliaikaa ollut enää kuin seitsemän minuuttia jäljellä.
Joukkueen valmennus teki ainoan oikean ratkaisun ja panosti hieman riskilläkin hyökkäykseen. Se kannatti. Veeti Paalanen näytti pelimiehen luonteensa, eikä jalka tutissut kovassa paikassa. Pallo verkkoon ja EULA kaksi minuuttia ennen pelin päätöstä 3–4 johtoon. Kun tuomari puhalsi pelin päättyneeksi, alkoivat voitonjuhlat. Tammikuussa vielä toisilleen vieraat pelaajat hyppäsivät yhdessä rinkiin ja juhlivat hienoa yhteistä saavutusta.
YKKÖSESSÄ vastustajat ovat kolmen pohjalaismaakunnan kärkeä, eikä näissä peleissä ole enää ilmaisia pisteitä jaossa. Kyseinen sarja on korkein sarjataso, mitä tämän ikäisille järjestetään. Syyskierroksella EULAn kanssa samassa lohkossa pelaa muun muassa SJK, VPS, KPV ja GBK, jotka tulevat Seinäjoelta, Vaasasta ja Kokkolasta ja joilla on aina ollut kovatasoiset juniorijoukkueet. Sarjan muut joukkueet ovat ykkösen kevätkierroksen voittaja Pietarsaaren Jaro, Lapuan Virkiä ja vaasalainen yhteisjoukkue VIFK/I-JBK. Sarjan taso on kova, mutta meidän pelaajat odottavat jo innolla, että pääsevät taas mittaamaan omaa tasoaan joukkueena.
Joukkueessa ovat pelanneet Paalanen Eino, Paalanen Veeti, Paalanen Peetu, Paalanen Verneri, Järvinen Aukusti, Anttikoski Sanni, Talvitie Laura, Harju Jalo, Saarikoski Joona, Dinga Benjamin, Kupila Tommi, Anttila Onni, Lintu Lenni ja Kontiainen Iivari. Joukkueen valmennuksesta ja taustoista vastaavat Lomski Josef, Anttila Jaakko, Anttila Jouni, Paalanen Ville ja Järvinen Jani.
Juho Fränti
