LAHJAKKAITA lappajärveläisiä on maailmalle lähtenyt erilaisiin elämäntehtäviin. Tiedemaailmassa uusin onnistuja on lääketieteen tohtoriksi väitellyt Johanna Pulkkinen. Pari kertaa vuodessa yhä Kärnässä käyvä Pulkkinen kertoo haastattelussa väitöstutkimuksen taustaa nostaen esiin myös lapsuusvuotensa Ahvenniemessä ja yläasteen aikaisen opettajansa Heikki Väkeväisen.
Lähes seitsemän vuoden projekti
Milloin aloitit väitöstutkimuksen ja mikä oli prosessissa kaikkein haasteellisinta?
–Näytteiden keräämisen aloitin jo 2016. Välissä oli yksi äitiysloma hoitovapaineen, ja varsinaista aktiivista työskentelyä olivat vuodet 2018–2023. Haasteellisinta oli saada aika riittämään myös tutkimusasioihin.
Työskentelet patologian erikoislääkärinä Fimlab Laboratoriot Oy:ssa Tampereella. Miten pystyt työssäsi hyödyntämään tutkimuksessa saamiasi kokemuksia?
–Suppeat erikoisosaamisalani ovat gynekologinen ja urologinen patologia, ja työssäni katson käytännössä pelkästään näiden alueiden näytteitä. Kohdunkaulasyövän ja papa-diagnostiikan kanssa olen työssäni tekemisissä päivittäin. Tämän tutkimusprojekti lisäsi ja syvensi osaamistani kohdunkaulasyövästä, mikä viime kädessä oli minusta se palkitsevin asia.
Väitöskirjan pohjana on neljä tutkimusartikkelia, missä olet jokaisessa ensimmäisenä kirjoittajana. Onko sinulle tullut tutkimukseesi liittyviä puhujapyyntöjä tai muita tehtäväpyyntöjä tiedemaailmasta?
–Posteri on ollut kansainvälisessä kongressissa, mutta puhujapyyntöihin olen toistaiseksi vastannut kieltävästi. Olen julkaissut kaikki artikkelini lyhyen ajan sisällä, mistä johtuen artikkelipyyntöjä, puhujapyyntöjä ja pyyntöjä toimia jonkun muun artikkelin reviewerinä tulee tällä hetkellä aika paljon, ja aika kirjavistakin paikoista.
Kärnästä maailmalle
Kiität väitöskirjan esipuheessa vanhempiasi Leena ja Taisto Pulkkista. Millainen Kärnän Ahvenniemi oli kasvupaikkana? Onko mieleen jäänyt erityisesti kiitoksen arvoisia lappajärveläisiä opettajia?
–Ahvenniemi oli rauhallinen paikka, jossa oli paljon aikaa lukea kirjoja ja urheilla. Siellä asuessa oppi, että polkupyörällä pääsee kaikkialle, minne pitää päästä. Kävin Kuortaneen urheilulukion, josta kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 2002. Opettajistani on jäänyt mieleen erityisesti yläasteen kemian ja fysiikan opettaja Heikki Väkeväinen, joka yläasteen lopussa istutti mieleeni ajatuksen, että ammatti- ja urapolkuja on muitakin kuin ne kaikki ilmeisimmät ympärillä näkyvät.
Moni muistaa sinut vielä Veikkojen kolmiloikkaajana, ja nimissäsi on yhä seuran ennätys 12.84 vuodelta 2001. Mikä oli paras saavutuksesi?
–Nuorten sarjoissa Suomen mestaruuksia tuli useampia, naisissa olin parhaimmillani Kalevan kisoissa viides ja halli sm-kisoissa kolmas. Kilpaurheilun lopetin lukion jälkeen.
Onko kukaan kolmesta lapsestasi kiinnostunut kolmiloikasta tai muusta urheilusta?
–Lapsista Juuli ja Eemeli harrastavat kilpauintia, ja Eemeli pelaa myös jääkiekkoa ja kesäisin lisäksi jalkapalloa. Elle on vielä eri harrastusten ja urheilulajien kokeiluvaiheessa, eikä vakiintunutta urheiluharrastusta hänellä toistaiseksi ole.
Mitä muuta haluat sanoa järviseutulaiselle nuorelle, joka pohtii tutkijan tai lääkärin uraa?
–Lääkärin koulutuksessa on se hyvä puoli, että työmahdollisuuksia on hyvin monenlaisia erilaisia. Itse olen tehnyt koko ajan tutkimustyötä varsinaisen virkatyöni ohella, eli varsinaisesta kokopäiväisen tutkijan työstä minulla ei ole kokemusta.
Kohdunkaulasyövän tutkimusta
LÄÄKETIETEEN lisensiaatti Johanna Pulkkisen patologian alaan kuuluva väitöskirja Atypical Endocervical Cells in Pap Smears: Diagnostic Challenges and the Role of HPV Primary Screening tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 2.6.2023. Vastaväittäjänä toimi professori Olli Carpén Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Ivana Kholová.
Pulkkinen kartoitti väitöstutkimuksessaan kohdunkaulan lieriöepiteelisolusyöpään liittyviä gynekologisten irtosolunäytteiden eli Papa-näytteiden solumuutoksia. Tutkimuksessa keskityttiin varhaisimpiin lieriöepiteelisolusyöpää ennustaviin solupiirteisiin sekä tekijöihin, jotka johtivat joko tarpeettomiin jatkotutkimuksiin ja -toimenpiteisiin tai syöpädiagnoosin viivästymiseen. Maailmanlaajuisesti kohdunkaulasyöpä on naisten neljänneksi yleisin syöpä.
Tapani Tyynelä
