EVIJÄRVELTÄ maailmalle lähteneen professori, siirtolaisuustutkija Olavi Koivukankaan yksi iso unelma toteutui, kun Peräseinäjoelle rakentui siirtolaisuuteen perustuva museokokonaisuus Maailman raitti. Tällä hetkellä se sisältää neljä asuinrakennusta, jotka on tuotu Kalajärven rantamaisemiin muualta, jopa toiselta puolelta maailmaa.
–2000-luvun alussa Peräseinäjoen kunnalla oli matkailun kehittämishanke, jonka osana Siirtolaisuusinstituutin Suomen Siirtolaisuusmuseon Tuki ry:lle tarjottiin tilaa ulkoilmamuseon perustamiselle. Alueen rakentaminen alkoi, kun tänne tuotiin vuonna 2006 Hakolan talo Ilmajoen Röyskölästä, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja, museon toiminnasta vastaava Paula Vannesluoma.
Hakolan talo on pohjalaisesta alkuperästään huolimatta vahvasti sidoksissa siirtolaisuuteen. Se on rakennettu taaloilla, sillä sen rakentaja Matti Hakola oli ollut rautatieläisenä Yhdysvalloissa ja hänen pojanpoikansa Esa Hakola on asunut vuodesta 1969 saakka Floridassa. Talossa voi tutkia paitsi Hakaloiden, myös muiden Amerikkaan lähteneiden suomalaissiirtolaisten elämää.
VARSIN toisenlainen tunnelma on keinikämpällä, Australiasta tuodulla aaltopeltiparakilla, jollaisissa monet suomesta lähteneet siirtolaiset työskentelivät osan vuodesta. Keinikämppä on lahjoitettu museolle Inghamista, Smithin farmilta, joka oli yksi maan ensimmäisiä ja suurimpia sokeriruokotiloja.
Kaikkiaan Australiaan on lähtenyt noin 15 000–20 000 suomalaista, joista suurin osa viime vuosisadan puolivälissä.
–Tyypillinen lähtijä oli nuorehko mies, joka oli tyypillisesti töissä kaivoksilla tai leikkaamassa sokeriruokoa. Sokerifarmeilla työ oli raskasta ja majoittuminen alkeellista. Tämä kämppä jäi pois käytöstä 1964, kun tiloilla alettiin siirtyä sokeriruo’on koneelliseen leikkaamiseen, kertoo Vannesluoma.
Yksinäisten miesten maailmasta on iso hyppäys Kanadan Saskatchewaniin, jossa Alahärmästä Kanadaan 1880-luvulla muuttaneen Herman Knuuttilan perhe kasvoi ja jälkipolvet viettivät paljon aikaa. Talo saapui Suomeen merikonteissa ja avattiin kävijöille 2015. Knuttila-nimeä käyttävät perheen nuoremmat jäsenet kävivät myöhemmin katsomassa taloa ja kertoivat muistojaan siellä vietetyistä lapsuuskesistä.
Onnellisen perhe-elämän sija oli myös Matti Unkurin koti Omskin lähellä Bugenessa, vaikka Unkurin matka siirtolaiseksi oli varsin poikkeuksellinen. Pohjalainen Matti Unkuri surmasi pikaistuksissaan pikkuserkkunsa ja joutui taposta tuomittuna Turun linnaan. Hän anoi usean aikalaisensa tavoin armahdusta ja siirtoa Siperiaan. Näin kävikin ja hän käveli Siperiaan asettuen asumaan Bugenen kaupungin liepeille keskelle Etelä-Siperiaa, missä viljelysmaa on hedelmällistä.
–En tiedä, olisiko Unkuri voinut palata, mutta hän jäi sinne latvialaissyntyisen vaimonsa kanssa, vaikka muualta tulleisiin suhtauduttiin epäilevästi. Perheessä oli 10 lasta. Jälkipolvet joutuivatkin vainojen kohteeksi, mutta tässä talossa on hyvä henki, täällä on vietetty hyvää elämää, Vannesluoma kertoo.
–Olavi Koivukangas löysi Unkurin sukutarinan Seura-lehdestä ja kävi katsomassa taloa Venäjällä. Kehikko oli tallella mutta talo oli sisältä tyhjä, paimenet olivat käyttäneet sitä suojanaan ja polttaneet sisältä kaiken mahdollisen lämmikkeekseen. Oli viimeinen hetki pelastaa talo ja se saatiinkin ison työn jälkeen tänne Suomeen, missä joitakin hirsiä vaihdettiin, lattia ja katot rakennettiin uusiksi. Ikkunanpuitteet nikkaroitiin valokuvien perusteella alkuperäistä vastaaviksi.
Suomesta meni satoja vankeja Venäjälle ja myöhemmin Neuvostoliittoon jopa kymmeniä tuhansia, osa Yhdysvaltojen kautta. Näin tapahtui Allan Sihvolalle, joka joutui Stalinin leireille ja jäi henkiin soittotaitonsa ansiosta. Viimeiset vuotensa Sihvola vietti Suomessa. Sihvolan esineistöä on myös Hakolan talossa.
Maailman Raitti sijaitsee kauniin Kalajärven maisemissa. Rannalta voi nähdä vesilintuja sekä seurata luonnon elämää. Kesäkahvio palvelee ja kodassa voi paistaa makkaraa sekä syödä eväitä. Aivan lähellä ovat Penniteatterin ja Kalajärven matkailukeskus. Museo on avoinna joka arkipäivä 10–17, lauantaisin ja sunnuntaisin 12–16.
Lisää näyttelyitä Terästalolla
Siirtolaisuusinstituutin tilat Peräseinäjoella sijaitsevat Terästalossa, entisellä kunnantalolla. Siellä on myös siirtolaisaiheisia näyttelyitä, joita voi kesänkin aikana käydä katsomassa. Esillä on pieni näyttely Titanicin suomalaisista, Amerikkaan lähteneestä juoksija Ville Ritolasta sekä tietoa pohjalaiskuntien siirtolaisuudesta, ja runsaasti valokuvia sekä esineistöä ympäri maailmaa. Australialaisen kaivoskaupunki Mount Isan pesäpallojoukkueen pelipaidat herättävät varmasti monessa kävijässä nostalgisia tunteita.
–Kesälomien aikana kannattaa soittaa ja varmistaa, että pääsee sisälle tänne Terästaloon, väkeä on paikalla yläkerrassa mutta ulko-ovi ei välttämättä ole auki, vinkkaa Vannesluoma.
Lue aiheesta lisää Kesäseutu-lehdestä joko diginä tai painetusta lehdestä, jota on jaossa Järviseudun alueella kesän ajan.
