Fingrid Oyj suunnittelee uusia, yhteisille pylväille sijoittuvia 400 ja 110 kilovoltin voimajohtoja Kalajoen Jylkän ja Alajärven sähköasemien välille. Noin 154 +14 kilometrin mittainen voimajohtoyhteys sijoittuu Kalajoen, Alavieskan, Sievin, Kannuksen, Toholammin, Kokkolan, Kaustisen, Vetelin, Halsuan, Perhon, Vimpelin ja Alajärven alueille.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) aikana voimajohtoreitteihin tehtiin muutoksia ja lisäyksiä ihmisille ja luontoarvoille aiheutuvien vaikutusten lieventämiseksi. YVA-yhteysviranomaisena toimineen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen päätelmä ympäristövaikutuksista saatiin toukokuussa 2023. Fingrid on valinnut jatkosuunnitteluun etenevän johtoreitin YVAn tuottaman ympäristötiedon ja vuorovaikutuksessa saadun palautteen avulla.
Reittivalinnat huomioivat ihmisiä ja luontoarvoja
Kalajoen Tolosperän ja Sievin Kukonkylän välillä jatkosuunnitteluun on valittu itäinen reittivaihtoehto, koska läntisellä vaihtoehdon todettiin heikentävän liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa Vääräjoen varrella. Itäinen vaihtoehto on myös lyhyempi ja siten kokonaisvaikutukset jäävät lievemmiksi ja metsämaata jää johtoalueelle hieman vähemmän. Myös alueelta saatu palaute tukee itäisen vaihtoehdon valintaa.
Sievin Kukonkylän ja Toholammin Höyläsalonnevan välisistä vaihtoehdoista jatkosuunnitteluun on valittu läntisin, ”maisema-alueen kierto”-vaihtoehto, joka kiertää Lestijoen valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen. Ratkaisulla pyritään lieventämään vaikutuksia maisemalle ja pysyvälle asutukselle. Sen on myös todettu tukevan alueellista verkkoratkaisua siten, että tarvittavien voimajohtojen määrä jää kokonaisuudessaan mahdollisimman pieneksi. Myös alueelta saatu palaute tukee valintaa.
Kokkolan Hangasnevalta Alajärven sähköasemalle sijoittuvista vaihtoehdoista jatkosuunnitteluun on valittu itäinen päävaihtoehto sekä sen kolme eri alavaihtoehtoa: Halsuan asutuksen kierto, Haapasalon itäinen vaihtoehto sekä läntinen vaihtoehto välillä Kellokallio-Kaakkurinkangas. Ratkaisulla lievennetään liito-oravaan kohdistuvia haittavaikutuksia, joiden todettiin olevan suuria läntisellä päävaihtoehdolla Porasenjoen ylityksessä, sekä asutukseen itäisen päävaihtoehdon varrella. Itäinen päävaihtoehto myös palvelee alueelle suunnitteilla olevia hankkeita läntistä paremmin ja siten vähentää alueella tarvittavien voimajohtojen kokonaismäärää. Myös alueelta saatu palaute tukee reittivalintaa.
Hankkeen jatkosuunnittelu etenee maastotutkimuksilla, joiden perusteella määritetään tarkempi johtoreitti ja voimajohtopylväiden sijainnit. Alueen maanomistajiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti. Voimajohdon rakentaminen ajoittuu johto-osuuksista riippuen vuosille 2025–2027.
