KESÄLLÄ on mukava kalastella mökkirannassa tai tehdä retki jollekin järvelle tai joelle.
–Kalastamaan lähtijän tulee huolehtia luvat kuntoon, pyydyksillä kalastaja asianmukaiset merkit katiskoihin ja verkkoihin ja tietysti huolehtia vesillä liikuttaessa vesiturvallisuus kuntoon, kertoo Järviseudun kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Mikael Luoma.
Luoma haluaa kannustaa kaiken ikäisiä kalastusharrastuksen pariin ja harrastajia viemään nuoria kalavesille. –Tuloksena on mielekästä, jännittävääkin perheen yhteistä tekemistä, lähiruokaa ja erityisesti luonnosta nauttimista.
Jos hyvin käy, tulee myös saalista, jonka voi heti perata ja sitten viedä valmistettavaksi. Tällöin on tärkeää muistaa, ettei kalojen perkuujätteitä heitetä veteen, vaan perkuujätteet kannattaa haudata maahan.
–Näin ei ainakaan lisätä erilaisten loisijoiden määriä lintuihin ja kaloihin. Samalla edistetään muutakin hyvää hygieniaa, hyviä tapoja ja järven kuntoa
LAPPAJÄRVELLÄ kalastavat huomasivat takavuosina siikakannan heikentymisen. Sama huomio on tehty monessa muussakin Suomen järvessä, joissa on ollut paljon siikaa. Vuonna 2008 tehdyssä Tehokalastuksen vaikutukset Lappajärvessä -tutkimuksessa todettiin, että lokkilapamatoa esiintyy hyvin runsaana Lappajärvessä.
–Lokkien määrän, lokkilapamadon ja kalakannan välisestä yhteydestä puhutaan usein, mutta suomalaisia tutkimuksia aiheesta ei ole, toteaa Luoma.
–Lokkilapamato ei ole uusi asia, sitä on ollut vuosikymmeniä ja sitä esiintyy yleisesti suomalaisissa järvissä. Arvelisin, että sen vaikutuksia siikakantaan on vaikea erottaa muista kantaan vaikuttavista tekijöistä. Saalismäärät ovat olleet hienoisessa kasvussa viime vuonna. Uskaltaisin kuitenkin sanoa, että nyt siikaa on enemmän kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten.
Lappajärvellä kaupalliset kalastajat ovat vuosina 2017–2020 saaneet 3 300 kiloa siikaa vuosittain.
LOKKILAPAMATOA elää yleisimmissä lokeissa, joita ovat harmaalokki, kalalokki ja naurulokki. Lokin suolessa loiset tuottavat munia, jotka kulkeutuvat ulosteen mukana veteen. Kesälämpötiloissa munista kuoriutuu pieniä ripsellisiä toukkia. Toukkia syövät hankajalkaisäyriäiset, ja näitä syövät puolestaan kalat. Kalassa toukat vaeltavat ruumiinonteloon ja edelleen lihaan. Siika pystyy kapseloimaan toukat heti mahalaukun pinnalle. Taimenissa toukat vaeltavat lihaan ja eri elimiin. Muikulla ei kapseloidu ollenkaan. Kun lokit taas syövät toukan infektoiman kalan, lokin sisällä kehittyy sukukypsiä lokkilapamatoja, jotka taas tuottavat munia. Kierto jatkuu… Loisen saanut kala jää usein kitukasvuiseksi.
–Lokkilapamatoa on mahdoton hävittää tai vähentää. Loisen infektoiman siian voi huoletta hyödyntää, eikä loinen pysty tarttua ihmiseen. Aina kalan kannattaa kuitenkin kypsentää. Lappajärveläinen kala on puhdasta ja terveellistä lähiruokaa, muistuttaa Luoma.
