Organisoinnista vastasi yhdistyksen pj. Jarkko Mattila.
–Tutustumispäivän järjestäminen on meillä jokavuotinen perinne, vierailemme eri tiloilla vuosittain. Nykyään alkaa kuitenkin olla jo hankala löytää eri tiloja, koska karjatilat ovat käyneet vähiin, pohtii Mattila.
Vaikka olemme ydinmaaseudulla, Kortesjärven eskariryhmäläisistä vain muutaman kotona on aktiivinen karjatila. Koska laiduntavia lehmiäkään ei paljon näy, voi lehmän näkeminen lähietäisyydeltä olla maaseudullakin joillekin harvinaista, ja lehmän ja maatilan elämään liittyvät asiat kirvoittivatkin kysymyksiä ja ihmettelyä myös Harjulan Maito Oy:n isännille Marko Hautamäelle ja Jukka Tepolle.
–Onko täällä lehmien joukossa ollenkaan poikia, tiedusteltiin kahteenkin kertaan.
–Meillä pojat, eli sonnivasikat lähtevät täältä toiseen navettaan, vastasi Hautamäki.
–Pestäänkö näitä lehmiä, tiedusteltiin myös.
–Ei niitä pestä, mutta meillä on täällä pyöriviä karjaharjoja, joissa lehmät saavat vapaasti käydä puhdistamassa itseään, ja on myös pieniä vesisuihkuja, niin sanottuja viilennyssuihkuja, joissa lehmät myös saavat vapaasti ottaa suihkuja, kertoi Marko Hautamäki.
Navetassa on sekä mustavalkoisia Holstein-rodun lehmiä, että puna-ruskea-valkokirjavia Ayshire-rotuisia lehmiä. Robottipihaton lehmien elämä on vapaata, sillä ne saavat itse päättää aikatauluistaan, milloin syövät, nukkuvat, seurustelevat toistensa kanssa ja käyvät lypsyllä. Ainoastaan, jos tietokone näyttää, että lehmä ei ole käynyt pitkään aikaan lypsyllä, tai lypsy robotilla ei ole onnistunut tai on ollut jotain muuta häiriötä, ihmisen täytyy puuttua lehmän aikatauluihin viemällä lehmä robotille tai muuten tarkistettava ja korjattava tilanne.
Opettajien kanssa lapset muistelivat oppimaansa, kuinka lehmillä on useita mahoja, toisin kuin ihmisellä. Näiden mahojen ja mikrobitoiminnan tuloksena lehmä pystyy elimistössään tuottamaan nurmesta ravitsevaa maitoa. Myös perinteistä käsinlypsyä lapset pääsivät kokeilemaan, tosin elottomalla puujalkaisella ”lehmällä”, jonka kanssa potkimisen vaaraa ei ollut! Myös poniajelua kärryillä sai kokeilla ja pihalla oli tutustuttavana nykyaikaisia koneita ja traktoreita.
–Harjulan Maito Oy on ollut toiminnassa noin puolitoista vuotta, kertoo Marko Hautamäki. Hänen kotitilansa sijaitsee seitsemän kilometrin päässä navetasta, ja vasikat ja hiehot kasvavat siellä. Sonnivasikat lähtevät kasvatukseen muualle, eli välitykseen. Tilalla on kaksi lypsyrobottia. Kameravalvonta mahdollistaa navetan tapahtumien reaaliaikaisen seuraamisen kotoa. Hautamäki on opiskellut agrologiksi ja Jukka Tepolla on kouluasteen maataloustutkinto. Miehet ovat ottaneet opit ja tehokkaan tilanjohtamisen käyttöön, sillä toiminta ja työt ovat mietitty suunnitelmallisesti. Toimintojen ulkoistamista on tehty paljon.
–Ei ole järkevää yrittää ehtiä itse tehdä kaikkea, ja suunnata resursseja toimintoihin, joista ei synny suurinta tulosta. Tulos tehdään navetassa, ja siihen panostetaan oma osaaminen, sanoo Hautamäki.
Osakeyhtiömuoto on miesten mielestä ollut ehdottoman hyvä, sillä siinä pysyvät yksityistalous ja firman rahat selkeästi erillään.
–Myös jaksaminen ja ajan antaminen perheelle ja parisuhteelle ovat tärkeitä, ja ne asiat on otettava huomioon, pohtii Jukka Teppo.
Tiina Kiviaho
Luitko jo nämä?
