ÄITIENPÄIVÄNÄ juhlitaan äitejä ja äitiyttä, joista jokainen tarina ja kokemus on ainutlaatuinen, erilainen ja juhlan arvoinen. Kenenkään tarina kuitenkaan tuskin on pelkästään vaaleanpunaisen sävyinen, mutta varmaa on, että äitiys muuttaa elämää ja opettaa uusia taitoja.
–Suorittamisesta irti päästäminen on ollut yksi merkittävä tekijä omassa äitiydessä. Olen oppinut armollisuutta itseä kohtaan, kodin ei tarvitse aina olla tip top. Ajattelen, että niin kauan kun kaikilla on maha täynnä ja puhtaat vaatteet päällä, niin hyvin menee, naurahtaa alajärveläinen Tuire Viinamäki.
Hän mainitsee, että esikoisen syntymän jälkeen 15 vuotta sitten arki näyttäytyi yllättäen erilaiselta kuin millaiseksi sen oli kuvitellut.
–Tuohon aikaan vauvalehdet hehkuttivat vain kaikkea hyvää. Muistan miettineeni synnytyksen jälkeen, että miksei minusta tunnu siltä, että kaikki olisi yhtä hattaraa. Synnytyksen jälkeinen masennus yllätti. Minun oli kuitenkin helppo lähteä puhumaan aiheesta perhepiirissä ja neuvolassa. Olin onnekas, minun ei tarvinnut kokea, että olisin jäänyt sen asian kanssa yksin.
Viinamäki kertoo olleensa kiitollinen, että apua oli mahdollista saada heti. Tämä mahdollisti vauva-arjesta nauttimisen oireiden helpotuttua noin puolen vuoden jälkeen. Haave toisesta lapsesta kävi toteen kaksitoista vuotta myöhemmin.
–Pitkä ikäväli mahdollisti sen, että molemmille lapsille on ollut mahdollista antaa runsaasti aikaa. Myös äitiyden kokemus on ollut erilainen. Toisen lapsen syntymä ikään kuin eheytti äitiyttä, kun tällä kertaa sain nauttia vauva-ajasta ilman masennusta. Sekään ei siis välttämättä uusi. Haluaisinkin omalla kokemuksellani rohkaista vastaavassa tilanteessa olevia, älkää antako synnytyksen jälkeisen masennuksen estää toisen lapsen hankkimista!
VUODET ovat tuoneet omaan äitiyteen uutta näkökulmaa ja monta asiaa on oppinut katsomaan sormien läpi.
–Ensimmäisen lapsen kanssa kaikki on aina uutta ja nuorena äitinä helpommin panikoi ja suorittaa. Toisen kanssa osasi jo ottaa rennommin. Sitä huomasi, että lapsi ei menekään rikki vaikka hän vähän itkisikin, nauraa Viinamäki.
Esikoisen harrastaessa aktiivisesti ja miehen kuuluessa valmennustiimiin, täyttyy arki ja viikonloppu usein harjoituksista ja peleistä. Kalenterointi on helpottanut arkea, kaikki sinne merkityt menot ovat pois mielen päältä.
–Tärkeintä on, että arki on oman näköistä ja toimii meille. Haluan antaa lapsille sellaiset eväät, että ne kantavat tulevaisuuteen ja että mieleen jäisi paljon hyviä hetkiä.
