ENSINNÄKIN on todettava, että julkisten rakennusten huono kunto Vimpelissä ei suinkaan ole sattumaa, vaan seurausta aiemmin historiassa ja rakennusten elinkaaren aikana tehdyistä huonoista valinnoista ja virheistä, mutta ennen muuta laiminlyödystä huollosta. Esimerkiksi puheena olevaa Aapiskujan koulua on remontoitu sen nyt yli 70-vuotisen elinkaaren aikana useasti, mutta niin vain siellä vielä tällä vuosikymmenelläkin tehdyissä tutkimuksissa havaittiin mm. väärin tehtyjä salaojia, vuotavia kattorakenteita yms. selkeitä rakenteita kuormittavia epäkohtia, jotka olisi tullut korjata jo huomattavasti aiemmin. Lisäksi tutkimuksissa havaittiin mm. aiempien remonttien rakennusjätteitä jätetyn rakenteisiin.
Uusitupa toteaa, että Aapiskujan koulu ”olisi korjattavissa muutamalla sadalla tuhannella eurolla.” Voi toki olla, että jonkinlaiseen kuntoon koulu tuolla ylimalkaisella summalla tulisi, mutta takeita sen kunnosta ei kuitenkaan silloinkaan olisi. Ainakaan minun tietääkseni yksikään kustannusarvion laatija ei ole vielä pystynyt 100-prosenttisesti lupaamaan, että niillä toimenpiteillä rakennus tulisi kuntoon. On myös huomattava, että rakennus olisi tuonkin korjauksen jälkeen edelleen pitkästi yli 70-vuotias. Miksi siis ottaa satojen tuhansien eurojen riski asiassa, jonka lopputulos voi olla mitä tahansa?
Edellisen lisäksi on todettava, että Aapiskujan koululle on teetetty mittava kuntokartoitus (Polygon 31.5.2021, työnro. 7008506). Kuntokartoituksen tulosten analysoinnin perusteella rakennus on merkittävästi mikrobivaurioitunut. Vaurioita on löytynyt useasta eri kohdasta, ja vaikka lyhyen aikajänteen tiivistyskorjauksia on tehty, tilat ylipaineistettu ja ilmanpuhdistimia ym. asennettu, ei rakennus täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia sisäilman osalta. Tuo edellä oleva pohjautuu terveystarkastajan lausuntoon (24.2.2022). Se ei siis ole yksittäisen tapetinvalitsijan mielipide, vaan näiden asioiden parissa työkseen ja virkavastuulla toimivan ammattilaisen näkemys.
Uusitupa sanoo Vimpelin vallanneen rakentamisbuumin, vaikka koululaiset käyvät vähiin. Tässä Uusitupa on osittain oikeassa, mutta vain osittain. Koululaiset käyvät toden totta vähiin, mutta sivistyspalveluiden tuottaminen pienellekin väkimäärälle on kunnan lakisääteinen tehtävä, jota ei voi ulkoistaa. Sivistyspalveluiden tuottamiselle on useita eri vaatimuksia, mutta vähimmillään palvelut on tuotettava terveissä rakennuksissa. Ja tämän rakennuksen terveyden määrittää viime kädessä jo edellä mainittu terveystarkastaja, pitää Uusitupa siitä tai ei. Ja vaikka Uusitupa kyseenalaistaisi kaikkien muiden ammattitaidon, paitsi omansa, niin ei silläkään ruletilla voida kuntalaisia koskevia päätöksiä tehdä.
Mitä tulee Rantakylän kouluun, niin en tiedä eikö Uusitupa muista vai halua muistaa, että sillä samalla tontilla on edelleen vielä muutaman vuoden edellisistä ongelmapesäkkeistä paenneiden päiväkotilasten vuokratilat. Heidäthän on tarkoitus siirtää konttien vuokrasopimuksen umpeutumisen jälkeen viereiseen koulukiinteistöön, mutta ilmeisesti tämäkään ei nyt jostain syystä Uusituvan pirtaan sovi.
On myös totta, että kunnallisen luottamushenkilön täytyy pitää huolta kunnan taloudesta. En tiedä, onko Uusituvalla itsellään enää alakouluikäisiä lapsia, mutta itse henkilökohtaisesti en ainakaan ole valmis riskeeraamaan taloudellisilla perusteilla yhdenkään lapsen terveyttä sijoittamalla heitä todistetusti merkittävästi sisäilmavaurioituneeseen rakennukseen. Enkä varsinkaan minkään toivotaan-toivotaan -remontin jälkeisinä koekaniineina. Muutaman viime vuoden aikana sivistyspalveluiden pienimmät asiakkaat ovat tulleet pallotelluiksi ensin Lakaniemestä väistöön yhteiskoululle, sieltä edelleen Toimelaan, josta edelleen vuokrakontteihin. Aapiskujalaisia on jaettu osin yhteiskoululle ja osin Rantakylään. Tämä kaikki ihan vain muutaman viime vuoden aikana. Huolellisesti suunnitellulla hybridikeskuksella meillä on mahdollisuus katkaista tämä kierre, antaa työrauha sivistystoimen asiakkaille eli lapsille, mutta myös henkilöstölle, eikä ainoastaan kulkea kriisistä kriisiin tulipaloja sammutellen. Tällekin on mielestäni joku arvo annettava.
Matti Latvala
Tässä kirjoitus, johon Latvala antoi vastineensa
