ALAJÄRVEN ANKKURIT palasi viime syksynä Superpesis-kantaan kolmen Ykköspesis-vuoden jälkeen. Haminaa vastaan käyty nousukamppailu venyi viiden ottelun sarjaksi, jossa selkä seinää vasten pelanneet sinikeltaiset veivät nimiinsä kolme viimeistä kohtaamista. Nousujuhlia päästiin viettämään kotikentällä, Kitron stadionilla.
–On vaikea sanoa, mitä tapahtui ja miksi sarja kääntyi meille. Jokainen porukasta kuitenkin aisti, että näin tulee käymään. Ehkä mitään erityistä kohtaa suunnan muutokselle ei ollut, vaikka yksittäisiä, pelin ratkaisseita tilanteita toki elettiin ja koettiin, kertaa pelinjohtaja Juha-Matti Jaatinen.
Nousu takaisin korkeimmalle sarjatasolle on otettu Ankkurien yhteisössä avosylin vastaan. Pelinjohtajan mukaan Superpesis-paikka oli ollut joukkueen tähtäimessä ja suunnitelmissa jo jonkin aikaa, vaikka sitä ei verenmaku suussa julkisesti julistettukaan.
–Kun Ykköspesistä pelataan, totta kai nousu on päämääränä. Kyllä se meidänkin tavoitteenamme oli. Voihan sen näin jälkeenpäin sanoa.
Hyvällä fiiliksellä
JOUKKUEEN talviharjoittelua on Jaatisen mukaan leimannut rauhallisuus.
–Meillä on ollut hyvä fiilinki tehdä hommia. Olemme tehostaneet sitä, mitä osaamme, mutta mitään ei ole tarvinnut lähteä keksimään uudelleen. Sarjatason noustessa vaatimustasokin kasvaa, mutta kohta päästään näkemään käytännössä, miten hyvin talven treenit ovat menneet.
Ankkurit lähtee Superpesis-kauteen lähes samalla miehityksellä, jolla paikka varmistettiin. Lautasen äärellä tapahtuneen vahdinvaihdon myötä syöttöjä nostelee nyt Loimaalta siirtynyt Elmeri Iivonen. Paluumuuttaja Sasu Iivarinen saatiin myös takaisin kotikonnuilleen vahvistamaan nuorta ryhmää.
–Joukkue saa nyt näyttää kyntensä nousun jälkeen. Tämä on seuran strategia, mutta yhtä lailla joukkueenkin oma juttu. Tähän kokoonpanoon luotetaan ja sillä mennään eteenpäin suunnitellun projektin mukaisesti. Pojat ovat allekirjoittaneet pitkiä sopimuksia, Jaatinen vahvistaa.
Seuran asettama minimitavoite kaudelle on suoran sarjapaikan säilyttäminen.
–Tämä on nimenomaan seuran tavoite. Meillä on joukkueena tieto, mihin me pystymme. Eihän kauteen lähdetä pelkästään minimitavoittein, vaan pelaamaan isommista jutuista. Kaikkia pelejä mennään voittamaan, pelinjohtaja tähdentää.
Seurauskollisuutta
KOKO tähänastisen pelaajauransa Ankkureissa esiintynyt Nestori Yli-Sissala ei ole nähnyt syytä, miksi olisi vaihtanut kasvattajaseuransa paidan toiseen.
–Pelasin ensimmäiset Superin pelit vuonna 2013 ja seuraavasta vuodesta lähtien olen ollut mukana joukkueessa kaikki kaudet alusta loppuun. Nopeasti on aika mennyt ylä- ja alamäkineen, hän tuumaa.
Yli-Sissalan seurauskollisuuden takana piilee monia asioita. Yksi tärkeimmistä on ollut seuran taholta tullut luottamus ja vastuu, mikä näkyi aikanaan pelipaikan avautumisena ja vakiintumisena.
–Lapsena ja nuorena en edes osannut ajatella, että joskus pääsisin pelaamaan Superpesistä. Sitten paikka aukesi vähän varkain. Muitakin vaihtoehtoja olisi ollut vuosien varrella, mutta en ole kokenut missään vaiheessa, että pelkästään lähtemisen takia pitäisi seuraa vaihtaa. Alajärvellä olen saanut vastuuta kasvavassa määrin, ja tietenkin perinteillä ja kotiseuturakkaudella on oma merkityksensä, 27-vuotias urheilija ynnää.
Juha-Matti Jaatisen tavoin joukkueen kapteenilla on luottavainen olo joukkueen iskukykyyn sarjan kynnyksellä. Varmuutta tekemiseen ovat lisänneet Alajärven hyvät harjoitteluolosuhteet ja joukkueen vaivaton osallistuminen yhteisiin treeneihin.
–Meidän treeniviikot ovat olleet selkeitä ja tasaisia, koska pelaajia ei ole tarvinnut kasata paikalle ympäri Suomen. Olemme päässeet harjoittelemaan samalla rytmillä. Tunnemme ja tiedämme oman tapamme pelata. Ikinä ei voi tietää, mitä vastaan tulee, mutta hallipelit osaltaan vahvistivat sitä, että kun tarpeeksi hyvin tehdään ja valmistaudutaan, ihan varmasti pärjätään.
Kahden vuoden jatkosopimuksen solminut linjapelaaja uskoo, että pohjalaisjoukkueiden kesken tullaan käymään mielenkiintoisia yhteenottoja.
–Paikallispeleissä on tervettä kilvoittelua ja erityinen lataus. Kova kirittäjä Vimpeli löytyy naapurista, ja näen heidät hyvänä selkänä, mitä voimme ajaa takaa. On mielenkiintoista päästä haastamaan Veto heti sarja-avauksessa.
Jaatinen ja Yli-Sissala tuumaavat, ettei yleisön innostamiseksi katsomoihin ole muita taikatemppuja kuin joukkueen menestyminen. Samalla he muistuttavat, että Ankkurien leirissä puhaltavat nyt täysin uudet tuulet.
–Ei kannata muistella vanhoja Ankkuri-aikoja. Töitä on tehty tippumisen jälkeen uudella sykkeellä ja takaisin on päästy. Toiminta on hyvällä mallilla ja fiilis on positiivinen. Kannattaa tulla katsomaan mitä kentällä tapahtuu, ja miten kotikylän joukkue pärjää.
Eija Koskela
Lisää pesistä täällä
