–Tilaisuus on suunnattu kaikille kalastuksen harrastajille, mökkiläisille ja muille, keitä toimialueen kala-asiat kiinnostavat, kertoo kalatalousalueen toiminnanjohtaja Marko Paloniemi. –Tilaisuudessa esimerkiksi mökkiläiset saavat tietoa oman mökkijärven tilanteesta ja on mahdollisuus kysyä asiantuntijoilta mieltä askarruttavista asioista.
Tilaisuudessa käsitellään monipuolisesti lähialueiden kalataloutta ja kalavesiä koskevia aiheita. Järviseudun kalatalousalueen puheenjohtaja Mikael Luoma kertoo Järviseudun kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmasta vuosille 2022–2031, Tuula Väänänen Jyväskylän yliopistosta TUKALA-hankkeen tulokset Lappajärven kuhien kasvusta sekä Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskusta edustava Marko Paloniemi Alajärven verkkokoekalastuksen viimevuotisista tuloksista.
–Sen perusteella voi tehdä yhteenvetoa siitä, missä kunnossa järven kalasto on ja lisääntyykö kuha Alajärvessä.
Teemu Tuovinen Terrapolarista kertoo Savonjoen vaellusesteiden ohitussuunnitelmasta ja toimenpiteiden toteutuksesta.
–Tässä on suunnitteilla toimenpiteitä, joiden avulla vaelluskalat pääsisivät paremmin kutupaikoille Savonjokeen, Paloniemi toteaa.
Metsähallitus hallinnoi Lappajärven yleisvesialuetta, joka käsittää noin neljänneksen järven pinta-alasta. Metsähallituksen puheenvuoron Lappajärven yleisvesialueen kalastuksesta käyttää Olli Urpanen ja kaupallisen kalastajan puheenvuoron lappajärveläinen Sampo Savola, joka kertoo kalastajan työstä ja siitä, millaisia huomioita on siihen liittyen tehnyt.
Virkistys- ja ammattikalastusta
JÄRVISEUDUN kalatalousalue on vuonna 2019 perustettu kalastuslain mukainen julkisoikeudellinen yhdistys, jonka tehtävänä on kalastuslaissa mainittujen tehtävien lisäksi toimia alueensa kalatalouden kehittäjänä ja edistäjänä. Kalatalousalue kattaa Alajärven, Evijärven, Lappajärven, Vimpelin ja entisen Kortesjärven kuntien alueet. Kalatalousalueiden jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat eli osakaskunnat, yksityisveden omistajat tai kalaveden vuokraajat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt.
–Kalatalousalueet ovat vastaavia lakisääteisiä organisaatioita kuten riistanhoitoyhdistykset.
Järviseudun alueelta ELY-keskuksen kalastajarekisteriin on ilmoittautunut joitakin kymmeniä kalastajia, jotka luokitellaan kalastuksesta saatavien tulojen mukaan ykkös- ja kakkosluokan kalastajiin. Ykkösluokan kalastajat saavat vuosittain vähintään 15 000 euroa tuloa kalastuksesta.
–Heitä on vajaa 10.
Virkistyskalastajia on Järviseudulla maakunnan mittakaavassa paljon, koska järviä on paljon ja ne tarjoavat hyvät puitteet kaikenlaiselle kalastukselle. Lappajärven lisäksi Ähtäri on maakunnan toinen kalastuksen keskus, jossa on myös ammattimaista kalastusta.
Uusia tekijöitä kaivataan
–Haasteena voisi mainita saman, mikä on nähtävillä valtakunnallisestikin eli järjestöpuolella ja päätöksenteossa kalastajien ikääntyminen. Ilman näitä, esimerkiksi osakaskuntien toimijoita kalastuksen järjestäminen on koko lailla mahdotonta. Uusia toimijoita kaivattaisiin mukaan monessa paikkaa
Paloniemi kannustaa osallistumaan kalastusseurojen ja muiden toimielinten kokouksiin, jos kalastaminen kuuluu harrastuksiin.
–Hyvä asia on, että kuhan kannat ovat melko hyvässä tilassa Etelä-Pohjanmaan alueella, kuha on noussut 2000-luvulla pääkalastuslajiksi, jonka perässä kalastajat pitkälti liikkuvat.
Ja kuinkas ollakaan, seminaarin yhteydessä tarjotaan 50 hengelle Lappajärven kuhasta valmistettua keittoa.
Aiheeseen liittyviä juttuja
