SÄÄKSJÄRVEN koululla kokoontuvan Järvi-Pohjanmaan Kansalaisopiston kudontakurssin juuret ulottuvat vähintäänkin aikaan ennen 1980-lukua ja toiminta on jatkunut aina tähän päivään asti, joskin tilat saman rakennuksen sisällä ovat vaihtuneet useampaankin kertaan.
–Alun perin toiminnan ovat aloittaneet Maa- ja Kotitalousnaiset, muistelee Sointu Keskitalo.
Hän kertoo kuuluneensa kudontaryhmän pitkäaikaisimpiin kävijöihin, joskin väliin mahtui yksi kymmenen vuoden tauko.
–Keräsin motivaatiota, naurahtaa Keskitalo.
Kudontakurssia ohjaa Vuokko Oja-Hautamäki. Kurssilla työskennellään perinteisin käsityömenetelmin, mutta pyritään suunnittelemaan käyttö- ja sisustustekstiilejä tämän päivän tarpeisiin. Eniten kudotaan erilaisia mattoja; kangaspuista löytyy neljää erilaista mattolointa, lisäksi kellarissa on vielä yhdet puut. Materiaaleina käytetään ”räsyjen” lisäksi ostokuteita.
Joka toinen viikko kokoontuva kurssi on nyt jäänyt kesäksi tauolle, mutta ryhmäläisillä on mahdollisuus käydä tiloissa niin usein kuin vain haluavat, ympäri vuoden.
–Usein se on niin, että silloin kun yhdessä kokoonnutaan, tehdään yhteisiä hommia, kuten esimerkiksi suunnitellaan, opetellaan luomaan ja rakentamaan loimet kutomista varten. Silloin kutojilla on mahdollisuus aloittaa kankaankutomisensa opettajan ja kokeneempien kutojien avustamana. Usein myös korjataan katkenneita nyörejä ja vanhoja puita tai laitetaan loimia. Moni kurssilaisista tykkää kuitenkin käydä täällä myös omalla ajalla jatkamassa työtään, sanoo Oja-Hautamäki.
Sääksjärven kudontakurssi saa kiitosta erityisen paljon joustavuudesta.
–Meillä on mahdollista tehdä rauhassa omaa työtään, kukaan ei hoputa kutomisessa. Valinnanvaraa on, kun käytössä meillä on useammat puut, kertovat naiset.
Viime syksynä ryhmän koko kasvoi neljällä uudella henkilöllä. Nyt kurssilla käy 13 henkilöä, joskin harvoin kaikki ovat paikalla samaan aikaan.
KUDONTAKURSSILLA valmistuu mattojen lisäksi erilaisissa kangaspuissa huiveja, pöytäliinoja, pannunalusia, peflettejä ja lähes mitä vain maan ja taivaan väliltä. On niissä valmistunut kangasta villakangastakkiinkin, vaikkakin itse takki etsii vielä ompelijaansa.
–Olen itselleni asettanut sellaisen rajan, että vain kaksi työtä saa olla kesken, muuten tämä leviää ihan käsiin, nauraa Keskitalo.
Kudontakurssin vanhimmat jäsenet jäivät pois koronavuosina. Heiltä ryhmäläiset saivat perinnetietoa käsitöistä, jota halutaan vaalia.
–Sääksjärvellä järjestettiin Marttojen toimesta kehräyskurssi ja Sääksjärven Kyläseura on suunnitellut järjestävänsä ensi syksylle langan kasvivärjäyskurssia. Nämä ovat kaikki perinnetaitoja, jotka ovat vaarassa kadota, ellei niitä ylläpidetä, sanoo Kaisa Palmu.
Hän on mukana Sääksjärven Kyläseuran hallituksessa ja pitää tärkeänä, että harrastustoimintaa on myös sivukylillä. Jännityksellä odotetaan, kuinka ryhmän toiminnan käy nyt, kun Sääksjärven koulu laitetaan myyntiin. Jos toiminta saa jatkua vielä syksyllä, suunnitellaan pidettäväksi avoimia ovia, jolloin jokainen kädentaidoista kiinnostunut voi tulla tutustumaan toimintaan ja herättelemään omaa inspiraatiotaan.
–Mukaan mahtuu! Tämä on sellainen paikka, että vaikka kuinka väsyneenä tänne tulet, niin täällä takuulla virkistyy, sanoo Palmu.
