Tekojääradan yksityisrahoituksen kerääminen käynnistyi

Vimpelin tekojäärata on valmis ja hankkeen yksityisen rahoitusosuuden kerääminen on käynnissä. Kuva: Johanna Korkea-aho.
Vimpelin tekojäärata on valmis ja hankkeen yksityisen rahoitusosuuden kerääminen on käynnissä. Kuva: Johanna Korkea-aho.
Julkaistu:
Kategoria:

VIMPELIN Kirkonkylän kyläyhdistyksen hallinnoima tekojäähanke on valmis jään osalta ja talven aikana jäällä on luisteltu ahkerasti.

–Hyvää palautetta on tullut, jää on tasalaatuinen eikä lohkeile. Hetkelliset lämpövaihtelut eivät vaikuta jäähän samalla tavoin kuin luonnonjäähän, toteaa kyläyhdistyksessä toimiva Markku Leppäniemi.

Kaiken kaikkiaan tekojää jäädytyskontteineen tuli maksamaan noin 400 000 euroa. Suurimman osuuden hankkeen toteuttamisesta on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus.

–Kunta on oman osuutensa maksanut ja talkootunnit täyttyivät kevyesti, väkeä oli paljon mukana, jääkiekkoilijoita ja aktiivisia talkoolaisia. Omarahoitusosuutta eli yksityistä rahoitusta tarvitaan kaikkiaan noin 80 000 euroa, josta vielä on hankkimatta noin 70 000 euroa. Kyläyhdistys on hakenut Pohjanmaan poliisilaitokselta pienkeräysluvan, jolla kyläyhdistystä voi tukea suuren hankkeen lopuissa kustannuksissa. Jokainen euro on tärkeä, kertoo Hannu Särkinen, joka on mukana keräämässä rahaa kyläyhdistyksen suuren hankkeen eteen.

–Avustuksia on siis jo haettu eri instansseilta, mutta nyt tarvittaisiin kansalaisten kättä. Yrityksiä lähdetään kiertämään Alajärven, Vimpelin ja Lappajärven alueella. Yrityksillä on mahdollisuus saada verohyvitystä lahjoituksestaan, Särkinen muistuttaa.

EU:n ja valtion tuki on suoraan sidoksissa yksityiseen rahaosuuteen. Jos suunniteltua summaa ei saada kokoon, myös tuen määrä pienenee. Näillä ajatuksin kyläyhdistyksen väki lähestyy paitsi oman kylän, myös lähialueen ja -seudun väkeä.

Mainos

–Keräyksen tiedot löytyvät Kirkonkylän kyläyhdistyksen sivulta facebookista. Hankeaika on kesäkuun loppuun saakka, mutta haemme sille vielä jatkoaikaa, kertoo Leppäniemi.

–Kyllä se rahoitus jostakin hankitaan. Onhan tekojää kallis, mutta siitä on haaveiltu pitkään ja nyt se on siinä, Särkinen toteaa. –Erona esimerkiksi Lakis Areenan projektiin on se, että siellä työn osuus oli suurempi kuin tässä, jossa talkootöillä voidaan korvata pienempi osuus omarahoitusosuudesta.

Leppäniemikin muistelee, että tekojäähanke oli kunnan investointilistoilla pitkään, mutta määrärahat hävisivät aina jonnekin.

–Tätä kautta saatiin projekti pyöräytettyä käyntiin ja toteutumaan. Tekojää monipuolistaa liikuntamahdollisuuksia Vimpelissä ja pidentää luistelukautta loskakelien aikaan keväällä ja syksyllä. Vuorokauden keskilämpötilan noustessa yli neljän plusasteen kylmälaitteistoa ei ole enää kannattavaa pitää päällä.

Luitko tämän

Mainos

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti