VUODEN maassa oleskelun jälkeen ukrainalaiset pakolaiset voivat hakea kotikuntaa, kun heidän palvelunsa tähän asti on turvattu vastaanottopalveluiden kautta. Alajärvellä ja Lehtimäellä on runsaat 70 ukrainalaista, Evijärvellä noin 50, Lappajärvellä ja Vimpelissä kummassakin 30 ja Kortesjärvellä vajaat 30. Kauhavalla on kokonaisuudessaan lähes 400 ukrainalaispakolaista.
Miten pakolaisten elämä Suomessa sujuu ja ovatko he jäämässä alueelle?
Evijärvellä nopea alku
Evijärvellä asuttaminen lähti vauhdikkaasti liikkeelle maaliskuussa 2022.
–Ensimmäiset ukrainalaiset tulivat maaliskuun 8. päivänä 2022, ja panimme valmiiksi 16 kunnan vuokra-asuntoa. Kaustisella asuneen ukrainalaismiehen veli tuli perheineen ensimmäisenä. Alueella kausitöissä olleet olivat todennäköisesti syy siihen, että vuoden mittaan tuli viitisenkymmentä pakolaista. Kun aloitimme, ei ollut valmiita suunnitelmia eikä prosesseja. Valtuusto teki nopeasti päätöksen asiasta, kertoo Evijärven kehittäjäkoordinaattori Sanna Kivimäki.
Lappajärven hallintojohtaja Päivi Huhtala kertoo, että ensimmäiset pakolaiset tulivat kuntaan kesäkuun alussa ja pitkin syksyä ja talvea – mutta lähtijöitäkin oli. Kuntaan jääneet ukrainalaiset ovat sijoittuneet hyvin työelämään, osa on kirjautunut TE-toimistoon työnhakijoiksi. Pakolaiset saivat automaattisesti oleskeluluvan toiseksi vuodeksi, joten kiirettä hakea kotikuntaa ei ole vielä tässä vaiheessa.
–Suurin osa Vimpelin pakolaisista tuli juhannuksen vastaisena yönä eli vuosi tulee täyteen vasta kesällä. Vuodenvaihteeseen asti pakolaiset puhuivat lähtevänsä kotiin, kun sota on ohi. Sen jälkeen tilanne on muuttunut. Sodan pitkittyessä ehkä ajatellaan, että Suomesta voi tulla kotimaa, jos töitä löytyy. Tähän asti työpaikat ovat olleet pääasiassa lyhytaikaisia työsuhteita, kertoo Vimpelin maahanmuuttokoordinaattori Lea Vasalampi.
Suurista kaupungeista tulleet pakolaiset arvostavat maaseudun rauhaa ja turvallisuutta, sanoo Vasalampi. Jos työtä löytyy, Järviseudulle ehkä haluttaisiin jäädä. Joukkoliikenteen puute vaikeuttaa haja-asutusalueella työllistymistä, jos omaa autoa ei ole. Linja-autokyytejä kaivataan alueella ja sieltä esimerkiksi Seinäjoelle.
Alajärven kaupungin henkilöstöpäällikkö Tanja Katajamäki kertoo, että pääosa pakolaisista tuli huhtikuun jälkeen ja pitkin kesää ja syksyä. Tulijat ovat ehkä kahden vaiheilla sen suhteen, jäädäkö vai lähteä.
–Kauhavan alueelle ja Kortesjärvelle tulleissa on monen alan ammattilaisia. Lähes puolella on korkeakoulutason tutkinto, harvalla pelkkä peruskoulu. Monet tulevat suoraan sotatilanteesta itäisen Ukrainan kuten Harkovan alueelta, joka on pahimmin tuhottu, sanoo projektisuunnittelija Sanna Kivilahti Menestystä kansainväliseen rekrytointiin -hankkeesta.
Kivilahti kertoo, että ukrainalaisia on ilo auttaa työllistymään. Heillä on uskomaton kyky katsoa heti eteenpäin ja pakko päästä uuden elämän alkuun. Pärjääminen, halu seistä omilla jaloilla, tulee takaraivosta. He sanovat, että eivät halua sosiaalitukia eivätkä istua kotona vaan haluavat töihin.
Sopeutumista
KUN AIKUISET opiskelevat kieltä ja etsivät töitä, ovat lapset koulussa valmistavassa opetuksessa, josta suunnilleen vuoden jälkeen tai kielitaidon sen salliessa siirrytään oman ikätason luokkaan. Yläkouluikäiset ovat hyödyntäneet etäyhteyksillä opiskelumahdollisuuksia Ukrainaan. Lapsia on päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa tai vanhemman kanssa kotona. Mikäli pakolaisperhe hakee kotikuntaa, seuraa statuksen muutoksesta kouluikäisille lapsille ja nuorille Suomen oppivelvollisuuden piiriin tuleminen.
KUNTIEN ja hankkeiden työntekijöiden ohella alueen vapaaehtoiset ovat tehneet merkittävän työn ukrainalaisten auttamiseksi.
Kivimäki sanoo: ”Ukrainalaisten vastaanotto ei olisi onnistunut niin nopeasti, ellei valtava määrä evijärveläisiä olisi ollut auttamassa vapaaehtoisina, lahjoittamassa tavaraa ja laittamassa asuntoja. Yhdistykset ja seurakunnat olivat myös tärkeässä roolissa. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen.” Lappajärveltä Huhtalan mainitsee näiden lisäksi tärkeinä yhteistyökumppaneina vielä kunnan vuokratalot ja SPR:n.
Myös maahanmuuttokoordinaattorit ja hanketyöntekijät sekä aiemmin tulleet ukrainalaiset ovat tasanneet tulijoiden tietä ja esimerkiksi toimineet tulkkeina.
Monessa mukana
VUODEN mittaan ukrainalaiset ovat olleet mukana tekemässä Vimpelissä ruokakalenteria, Evijärvellä osallistumassa Kaustisten musiikkijuhlille sekä pitämässä kirkkokonserttia ja Lappajärvellä tekemässä kauniita kynsiä tilauksesta. Alueelle on siis tullut monenlaista uutta osaamista. Ja osaajat haluaisivat päästä tekemään yhdessä ja oppimaan kieltä alueen asukkailta.
Aino Alppinen
