Esitelmän jälkeen on väliaika, jolloin kahvion palvelut ovat käytettävissä. Väliajan jälkeen esittäytyvät vielä lyhyesti Suomen Jääkärimuseo, Vapaussotien Lakeuden Perinneyhdistys sekä Jääkäripataljoona 27 Perinneyhdistys.
SUOMALAISET olivat pakanoita aina 1100-luvulle asti. Heillä oli lähes 80 erilaista jumalaa, haltijaa ja henkiolentoa, joita palvottiin tai ainakin kunnioitettiin tai pelättiin. Tunnetuimpia olivat Ukko ylijumala, Ahti vedenhaltija ja Tapio metsänhaltija. Sitten ruotsalaiset saivat päähänsä valloittaa Suomen, ja he olivatkin riesanamme satoja vuosia. Pahin aika alkoi 1560-luvulla, kun Ruotsi alkoi sotia vähän kaikkien kanssa eli Tanskan, Puolan, Baltian ja eritoten Venäjän suunnalla. Suomi jäi kerta toisensa jälkeen sodan jalkoihin Ruotsin ja Venäjän taistellessa keskenään. Eikä vain jalkoihin, vaan Ruotsi käytti suomalaisia sotamiehinä kaikissa sodissaan ja sen lisäksi verotti kansaa raskaalla kädellä. Oli pitkä viha 1500-luvun lopussa, isoviha ja pikkuviha 1700-luvulla ja lopulta Suomen sota 1800-luvun alussa, jossa Ruotsi sai takkiinsa kunnolla ja Venäjä miehitti koko Suomen.
Suomen suuriruhtinaskunta olikin sitten vuodesta 1809 vuoteen 1917 asti Venäjän keisarikunnan autonominen osa. Käytännössä Suomi oli varsin itsenäinen, sillä oli oma hallinto eli senaatti, verotulot jäivät Suomeen ja moni muukin asia oli jopa paremmin kuin Ruotsin hallitessa. Ylintä valtaa piti kuitenkin Venäjän keisari, jota edusti Suomeen nimetty kenraalikuvernööri. Tilanne oli kohtuullisen hyvä aina 1800-luvun lopulle, jolloin alkoi Suomen venäläistäminen. Ajanjaksoa kutsutaan sortokaudeksi tai routavuosiksi ja silloin alkoi Suomessa kyteä vahva kapinahenki miehittäjiä kohtaan. Tosin varsinkin vanhempi väestö oli myöntyväisyyden kannalla, osa taas kannatti passiivista vastarintaa ja varsinkin nuoriso oli aktiivisen ja aseellisen toiminnan kannalla.
Venäjä hyökkäsi vuonna 1914 Puolan kautta Saksaan ja kun Saksa löi venäläiset ja ajoi heidät pois Puolasta ja Liettuasta, katsoivat Suomen erityisesti ruotsinkieliset ylioppilaat, että nyt on hyvä hetki lyöttäytyä Venäjän päävihollisen Saksan kanssa yhteistyöhön ja ajaa venäläiset pois Suomesta. Ylioppilaat pitivät kokouksen 20.11.1914, josta katsotaan jääkäriliikkeen saaneen alkunsa. Tavoitteena oli lähettää miehiä Saksaan sotilaskoulutukseen ja heidän avullaan lopulta häätää venäläiset pois maasta. Saksaan lähti lopulta noin 1600 miestä ja heillä oli ratkaiseva osa Suomen itsenäisyystaistelussa, josta tuli lopulta myös sisällissota. Jostakin syystä Järviseudulta lähti väkilukuun suhteutettuna erityisen paljon miehiä jääkärikoulutukseen. Osa hiihti Merenkurkun yli Ruotsiin ja jatkoi sieltä Saksaan, osa matkusti junalla Tornioon ja livahti sieltä Ruotsin puolelle ja edelleen Saksaan.
Heikki Salmela
