Karhuahon kaikuja: Verokarhu käy myös kyläseurojen kimppuun

Verottaja iskee tiloja vuokraavien yleishyödyllisten toimijoiden eli kyläseurojen kimppuun, kirjoittaa Heikki Salmela. Kuva: Eija Pippola.

Yhdistyksen pitää ensinnäkin täyttää kaikki kolme kriteeriä, jotka määrittelevät yleishyödyllisyyden eli yhdistyksen on toimittava yksinomaan yleiseksi hyväksi, toiminta on kaikille avointa eikä toimintaan osallistuville anneta taloudellista etua.

Mennäänpä kuitenkin verotukseen ja otetaan ensimmäiseksi arvonlisävero. Veroahan on lähes kaikissa tuotteissa 24 prosenttia, ja kun yritykset ostavat raaka-aineita ne kirjaavat arvonlisäveron ylös ja taasen myydessään tuotteita kirjaavat veron ylös ja näiden erotus maksetaan sitten valtiolle. Yleishyödyllisten yhdistysten ei pääsääntöisesti tarvitse kuitenkaan maksaa arvonlisäveroa, mutta voivat hakeutua arvonlisäverovelvollisiksi. Myös jos yhdistys harjoittaa elinkeinoliiketoimintaa ja sen vuosittainen liikevaihto ylittää 10 000 euroa, on sen ilmoittauduttava alv-rekisteriin. Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti kyläseura ei ainakaan toistaiseksi ole rekisterissä.

Viime talvena verokarhulta tuli kyläseuralle kirje, jossa ilmoitettiin, että saamiensa tietojen mukaan kylätalo on ravintolakäytössä ja niin ollen siitä on maksettava kiinteistöveroa. Kiinteistöverohan on kunnan päätettävissä ja yleinen käytäntö on, että yleishyödyllisten yhdistysten ei tarvitse veroa maksaa ja näin on Vimpelissäkin. Ravintolatoiminta muuttaa kuitenkin tilanteen ja verottajalle piti laatia seikkaperäinen ilmoitus tai vastine kylätalon käytöstä ja todistaa, että ei siellä mitään ravintolaa ole. Pitkin hampain verokarhu myönsi asian.

Tähän asti kaikki kunnossa, mutta pahimmat karikot on vielä jäljellä. Kyläseurahan omistaa Katajalahden venesataman ja vuokraa sieltä venepaikkoja ja samoin kyläseura omistaa kylätalon eli Lakis Areenan ja vuokraa sitä yksityisille ja yrityksille. Kyläseura harjoittaa siis kiinteistöjen vuokraustoimintaa ja sepä onkin sitten veronalaista tuloa. Kiinteistötulon veroprosentti on ”vain” 6,75 prosenttia, mutta kaikki on pois kyläseuran toiminnasta. Vero peritään aina eikä siinä ole rajaa, jonka alittavalta osalta veroa ei perittäisi.

Eikä tässäkään ole vielä kaikki, sillä kyläseuran on maksettava elinkeinotulosta veroa 20 prosenttia, jos tietyt ehdot täyttyvät. Yksi ehdoista on se, että kyläseura käyttää esimerkiksi kahvion pyörittämisessä palkattua työvoimaa. Muita ehtoja on, että toiminnan on oltava jatkuvaa, toiminnan kulut katetaan myyntituloilla ja myytävät palvelut on vastaavia kuin samoilla markkinoilla toimivien yritysten. Välttääkseen veron kyläseuran on siis pyöritettävä kahviota talkoilla.

Kyläseuralle lähtökohtaisesti verotonta tuloa on omissa tilaisuuksissa saaduista tarjoiluista saadut tulot, jäsenmaksut, arpajaistulot, avustukset, bingo, tanssit ja jotkin muutkin. Jos nämä tulot ylittävät kiinteistöjen vuokrauksesta ja mahdollisesta elinkeinotoiminnasta saadut tulot, on kaikki tulot siinä tapauksessa käsitykseni mukaan verovapaita, mutta tästä en ole varma. Jos näin on, niin veroilmoitusta tehtäessä on haasteellista erottaa tuloista suora vuokratulo ja samassa laskussa mahdollisesti oleva talkoilla tehty siivoustulo. Selvityksessä onkin, että voisiko osan vuokrauksista hoitaa siten, että yritykset alkavat kyläseuran kannatusjäseniksi ja jäsenetuna voisivat sitten käyttää kylätaloa tietyn ajan. Tällöin verolta vältyttäisiin, koska jäsenmaksut on verovapaita ja lisäksi yritykset voivat vähentää yleishyödyllisen yhdistyksen kannatusjäsenmaksua verotuksessa enimmillään 850 euroa.

Heikki Salmela

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti