KAUHAVALLA vietettiin sunnuntaina tammisunnuntaita eli Suomen sisällissodan alkamisen maakunnallista muistojuhlaa.
Entinen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps., sin.) totesi puheessaan muun muassa, että Suomen varuskuntaverkon karsiminen oli virhe. Esimerkiksi vanhan Vaasan läänin alueella varuskuntia ei enää ole.
Laajaa verkostoa tarvitaan hänen mukaansa sodan ajan joukkojen liikekannallepanoa ajatellen, ja omalla varuskunnalla on hänen mielestään suuri merkitys maanpuolustushengelle. Hän ehdottikin — yleisön suosionosoitusten saattelemana — että Kauhavan varuskunta olisi tarpeen palauttaa takaisin toimintaan.
–On tullut aika korjata vuosikymmen sitten tehdyn puolustusvoimauudistuksen karmeita virheitä. On tullut aika palauttaa Kauhavan varuskunta. Sen sijainti on paras mahdollinen, kun katsoo miten Venäjä käy sotaa Ukrainassa. Kauhava takaisin, Niinistö sanoi.
VARUSKUNNAN toiminta Kauhavalla päättyi vuoden 2014 lopussa. Osana vuosien 2012–2015 puolustusvoimauudistusta lentosotakoulu Kauhavalta sekä ilmavoimien teknillinen koulu Hallista yhdistettiin ilmasotakouluun Tikkakoskelle.
Kyseinen puolustusvoimauudistus perustui vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon. Se antoi turvallisuusympäristöstämme optimistisen kuvan, jonka perusteella puolustusvoimista katsottiin olevan varaa säästää.
Toimintaa Kauhavalle on viime vuosina palautettu. Paikkakunnalla järjestettiin vuonna 2020 ilmailuliiton päälentonäytös. Sen jälkeen ilmavoimat on käyttänyt Kauhavaa harjoituksissaan 2021–22 — ja käyttää näillä näkymin myös tänä vuonna.
NIINISTÖ viskasi pallon puolustusministeri Mikko Savolalle (kesk.), jonka hän toivoi käynnistävän varuskunnan palauttamisasiasta esiselvityksen puolustushallinnossa ja ajavan sitä eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa.
Savola vastasi kommentteihin seuraavana aamuna vieraillessaan Kauhavan entisellä lentosotakoululla, joka on ollut vuoden 2015 alusta LSK Business Park oy:n omistuksessa.
–Tällä hetkellä tarkastellaan koko Suomen puolustuksen isoa kokonaisuutta, ja kyllä siellä tarkastelussa Kauhavakin mukana on. Kun unohdetaan aluepolitiikka ja katsotaan Kauhavaa kansallisesta ja hiukan laajemmasta perspektiivistä, on sijainti ja olemassa oleva infra siinä määrin merkittävä, että pitäisin hyvin erikoisena, mikäli puolustusvoimat jättäisi sen tulevaisuudessa kokonaan hyödyntämättä, ministeri Savola toteaa.
Hän kuitenkin toppuuttelee Niinistöä varuskunnan palauttamisasian suhteen.
–Meillä ikäluokat pienenevät, ja nykyiset varuskunnat pystyvät kattamaan varusmieskoulutuksen tarpeet, joten siinä mielessä tarvetta uusien varuskuntien avaamiselle ei ole. Varuskuntien ohella meillä on kuitenkin esimerkiksi Hallin, Lohtajan ja Rovajärven kaltaisia kohteita, joissa on säännöllistä toimintaa ja sitä varten ylläpidetty infrastruktuuri, vaikka siellä ei varuskuntaa olekaan. Näkisin, että Kauhavasta tulee tehdä samantyyppinen, sen omiin vahvuuksiin perustuva alue, sanoo Savola.
JUHLAN järjestivät Vapaussotiemme Lakeuden perinneyhdistys ry, kaupunki, seurakunta ja alueen reserviläisjärjestöt. Se oli jouduttu koronapandemian vuoksi perumaan kahteen otteeseen ennen kuin se tänä vuonna saatiin toteutettua. Vapaussodan perinneliitto vietti samaan aikaan Tampereella yhdistyksen 30-vuotisjuhlaa, minkä vuoksi Kauhavalla ei nähty sen korkeinta johtoa.
Päivän aikana kuultiin Niinistön ohella muun muassa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvista sekä Vapaussodan perinneliiton edustajia.
Nuorten puheenvuoron käytti Kauhavan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Teikari. Kauhavan alueen abiturienteille oli pari vuotta sitten järjestetty sisällissota-aiheinen ainekirjoituskilpailu. Sen voitti Emilia Lampinen kirjoituksellaan ”Vuoden 1918 sodan monta nimeä”, jonka Teikari luki hänen puolestaan.Siinä muistutettiin fiksusti, että sisällissodassa oli monia puolia.
