Itäniemi on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja viime viikolla hän oli Twitterin toiseksi eniten keskustelua herättänyt käyttäjä – hänen julkaisuitaan näki 1,6 miljoonaa ihmistä. Seuraajia hänellä on Twitterissä noin 4 500, mikä on lukiolaiselle kova määrä, kuten hän itse luonnehtii.
Itäniemi muutti Vimpelistä Tampereelle lukion perässä ja käy Tampereen yliopiston normaalikoulun eli Norssin bisneslinjaa. Hän aloittaa ylioppilaskirjoituksensa keväällä yhteiskuntaopin kokeella ja hänen on määrä saada valkolakki kolmannen lukiovuotensa keväällä eli 2024.
–Arki täyttyy opiskelusta, mutta politiikkaa teen siinä sivussa. Olen ehkä löytänyt oman juttuni, tykkään politiikasta. Näen yhteiskunnassamme selkeitä ongelmia, joihin on ratkaisuja, olkoonkin että ratkaisut ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia.
Itäniemi kiinnostui politiikasta yläkouluikäisenä. Nyt hän toimii aktiivisesti Tampereen ja Pirkanmaan kokoomusnuorissa.
–Tietysti aina nuorempana näkee asiat mustavalkoisempana, ei osaa kritisoida oikeita asioita ja menee helposti lankaan yksinkertaistuksiin vaikkapa puheenjohtajatenttiä katsoessa. Nyt olen oikeasti alkanut hahmottaa yhteiskuntaa isona kokonaisuutena, ja mikä siinä on olennaista.
Mielenkiintoisia keskusteluita asiantuntijoiden kanssa
Tietoutta on kertynyt kirjallisuutta lukemalla ja keskustelemalla sekä opettajien kanssa koulussa että Suomen johtavien poliitikkojen, ekonomistien ja elinkeinoelämän johtajien kanssa.
–Itseäni haastavat myös keskustelut samanikäisten kanssa, jotka eivät ole niin kiinnostuneita politiikasta, tai sellaisten kanssa, joilla on hyvin erilaisia kiinnostuksen kohteita siihen liittyen, kuten vaikka maatalous tai turvetuotanto. Kun minua haastetaan, joutuu miettiä asioita pitkän kaavan kautta, se kehittää ja muokkaa ajattelua.
Kiinnostavimmiksi keskustelukumppaneikseen hän nimeää Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmielen, joka vaihtoi upseerin työn ”tylsään julkishallintoon”, työn ja talouden tutkimuskeskuksen Laboren johtajan Mika Malirannan sekä Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtosen.
Ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin
YHTENÄ suurimpana ongelmana Suomessa Itäniemi näkee sen, että asioita ratkaistaan tukien kautta, eikä osata tehdä markkinoista ja järjestelmästä tehokasta.
–Tukia pitäisi poistaa, verotusta alentaa ja pyrkiä pois byrokratiaviidakosta. Jos sääntely olisi auttanut Suomen kovaan menestykseen, meillä olisi parempi elintaso kuin Ruotsissa. 2008 Ruotsissa ja Suomessa oli sama BKT per capita, sen jälkeen Ruotsi kasvanut yli 20 prosenttia ja Suomi on vasta nyt toipunut finanssikriisistä, siihen ei voida olla tyytyväisiä. Silloin kummassakin maassa oli sama määrä julkista velkaa per BKT, IMF:n mukaan parin vuoden päästä Suomella on suhteellisesti kolme kertaa enemmän velkaa.
–Verojärjestelmää olisi yksinkertaistettava ja sen painopistettä siirrettävä työstä ja pääomista kulutukseen. Korkeat pääomaverot suosivat suuryrityksiä, mitä ei ymmärretä. Se hankaloittaa pienten yritysten kasvua ja kilpailukykyä.
–Työllisyysasteen nostoa voitaisiin tehostaa leikkaamalla ansiosidonnaisten työttömyysturvan tasoa. Jos sitä porrastettaisiin loppua kohti ja työssäoloehtoa kiristettäisiin, se antaisi kannusteen hakea töitä ponnekkaammin. Ansiosidonnainen tulisi myös laajentaa koskemaan kaikkia, koska sitä eivät maksa ammattiliitot vaan työttömyyskassat 5,5 prosentin osuudella ja loput maksaa valtio eli tavalliset veronmaksajat. Kyse on oikeudenmukaisuudesta, näkee Itäniemi.
Uudistusta kaipaa myös asumistuki.
–Asumistukimenojen kasvu on ollut hirvittävää. Se hyödyttää asuntosijoittajia ja kohottaa vuokratasoa. Tälle järjestelmälle on pakko tehdä jotain. Ylipäätään meillä on EU:n toiseksi suurimmat julkiset menot, ja silti ihmisten voivat pahoin. Menoja tulisi supistaa ja hoitaa asiat kuntoon niin, että mummojen ei tarvitse maata märissä vaipoissa ja nuorten mielenterveysongelmiin olisi saatavissa apua heti ja riittävästi.
Kehuja, mutta myös kyseenalaistusta
TWITTER on haastava alusta, mutta Itäniemi näkee sen hyvänä kanavana vaikuttaa.
–Moni on tullut sanomaan minulle, että kun toistan samaa viestiä eri näkökulmista, että viesti alkaa iskostua päähän ja muokata omaa mielipidettä. Sillä on merkitystä koko politiikankin kannalta. Toki siellä arvostellaan, heitellään törkyä ja yksinkertaistetaan, mutta enemmän siellä kehutaan kuin haukutaan. Joskus käydään kiinni ulkonäköön ja ikään, miten alaikäinen ihminen voi puhua keskuspankeista, ja sanotaan, että ”hei kun sä olet niin nuori, keskity muihin asioihin” tai että ”kyllä sinäkin Patrick ymmärrät nämä asiat, kun sinulla on enemmän elämänkokemusta”. Tilastofaktat eivät näille henkilöille kelpaa tai tutkijoiden kanta, vaan minua kyseenalaistetaan asia-argumenttien sijaan jollakin epäolennaisella asialla. Twitterissä se ei häiritse, olen tottunut siihen.
Politiikasta ei kuitenkaan todennäköisesti tule Itäniemelle ammattia.
–Prosessit ovat niin jähmeitä ja rakenteet jäykkiä, että toimin ja vaikutan mieluummin jotakin muuta kautta.
