LAPPAJÄRVEN Länsirannan koululla oli viime torstaina joulujuhla. Se oli kuitenkin tänä vuonna tavallista näyttävämpi, koska samalla juhlistettiin sitä, että kylässä on järjestetty opetusta tasan sata vuotta.
Ohjelmaa oli sekä lasten järjestämänä että virallisempien puheiden muodossa. Paikalla oli oppilaiden ja henkilökunnan lisäksi myös koulun entisiä opettajia.
KOULUTYÖ alkoi Lappajärvellä jo 18. lokakuuta 1872. Ensimmäisessä kansakoulussa Kauhajärvellä työskenteli opettajana Jaakko Kolanen.
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa koulujen perustamisiin liittyi voimakas kansalaisaatteen nousu, suomalaismielisyys ja kansallinen herätys.
–Ajatus oli, että lasten ja nuorten pitää saada opetusta omalla äidinkielellään, ja koulutuksen kautta koko kansakunta voi nousta lukevaksi ja kehittyväksi kansaksi, sivistysjohtaja Tarja Puro kertoo. –Samalla myös aloitettiin nuorisoseuratyö ja kirjastot.
Yksi syy koko kansan ryhtiliikkeeseen oli nuorten niin kutsuttu tapainturmellus.
1800-luvun puolessa välissä ja erityisesti 1870-luvulla Järviseudulla esiintyi runsaasti ”huonoja tapoja”, jollaisiksi laskettiin niin murhat kuin tanssitkin. Niihin pyrittiin puuttumaan sakoin, kielloin ja järjestyssäännöin. Huonojen tapojen ajateltiin johtuvan voimakkaasti kasvaneesta viinan kulutuksesta sekä koulujen puuttumisesta.
KARVALAN koulu aloitti vuonna 1922 ensimmäisenä opettajanaan Kaarlo Levä. Tuohon aikaan Lappajärvellä oli jo yhdeksän koulua — muun muassa Ollissa, jossa opetus oli alkanut vuonna 1906, sekä Ylipäässä, jossa aloitettiin vuonna 1910. Länsirannan koulupiirin alueella toimi lisäksi myös Sepän koulu vuosina 1938–1979.
Karvalan koulun perustaminen ajoittui ensimmäiseen koulujen perustamisen buumiin: huhtikuussa 1921 annettiin oppivelvollisuuslaki, jonka mukaan kaikkien 7–16-vuotiaiden piti käydä koulua. Samalla perustettiin jako alaluokkiin ja yläluokkiin.
–Koko Järviseudulla perustettiin tämän buumin eli oppivelvollisuuslain takia vuosina 1921–1939 yhteensä 33 koulua. Ennen lakia koulujen perustamista oli monin paikoin vastustettu, ja monet kansakoulut olivat yksityisiä, mutta nyt valtion takaama rahoitus sai joka kylän haluamaan oman koulun, Puro kertoo. –Kylien kesken oli kovaakin kilpailua koulujen sijainnista.
NYKYINEN Länsirannan koulu otettiin käyttöön vuonna 1979. Se oli kymmenes Länsirannan alueelle rakennettu koulu. Sinne siirtyivät Ollin ja Sepän koulut. Ylipää jäi vielä omaksi koulukseen.
Länsirannan koululla oli ensimmäisenä lukuvuonnaan noin 60 oppilasta. Opettajia olivat Anna-Liisa Karvala, Toini Yli-Olli ja Aimo Kankaanpää, joista Kankaanpää oli myös juhlassa kunniavieraana. Sen jälkeen moni muu opettaja on joko aloittanut uransa siellä tai jäänyt sieltä eläkkeelle.
Tänä päivänä koulussa on vain kaksi luokkaa: yhdysluokat 0–2 ja 3–6. Oppilaita on yhteensä 26.
Kahden luokanopettajan lisäksi koululla käy erityisopettaja, kieltenopettaja, kuraattori sekä kouluterveydenhoitaja.
–Koulun kunnosta on yritetty pitää huolta, koska koulu on toiminut paitsi kouluna myös kokoontumis- ja liikuntapaikkana kyläläisille. Tiloissa toimii myös varhaiskasvatus, joka sekin on tärkeä kylällä koulun ohella, Puro sanoo.
KOULUJEN lakkauttamisen ensimmäinen aalto koettiin 1950-luvun jälkeen aina 1970-luvulle asti. Seuraava aalto oli vuosituhannen vaihtumisen jälkeen.
Vuonna 2005 Lappajärvellä siirryttiin kahden kyläkoulun ja yhden keskustan koulun malliin, ja kunnasta lakkautettiin yhteensä viisi kyläkoulua. Länsirannan koululle tulivat Ylipään oppilaat ja osa Tarvolan koulun oppilaista.
Nykyään kunnassa on kouluja enää kolme.
PURON mielestä on syytä juhlia sitä, että Karvalan kylässä on järjestetty opetusta jo sata vuotta, ja Länsirannan alueella jo pidempäänkin.
–Tuona aikana opetus — myös oppilaat ja opettajat — ovat muuttuneet enemmän kuin olisi voinut kuvitella vuonna 1922. Mutta yhden asian luulen pysyvän ajast’aikaan samana: lasten uteliaisuuden, kokeilunhalun sekä halun oppia. Näitä meidän tulee aina vaalia ja ohjata, luoda mahdollisuuksia ja antaa eväät lasten tulevaisuudelle.
Toinen syy juhlia tänä vuonna oli se, että koulutyön aloittaminen Karvalassa ajoittuu myös koko kylän 400-vuotisjuhlavuoteen.
–Kesällä saimme nauttia upeasta juhlapäivästä ja ohjelmasta. Kylä sai tänä vuonna myös kunniaa — ansaitusti — kun se sai Lappajärven vuoden kulttuuripalkinnon, Puro toteaa. –Kukas kylästä meteliä pitäisi ellei kylä itse.
