Voimajohtolinjaa linjattiin uudelleen asukkaiden toiveesta – lunastettavista alueista korvauksia saataneen vasta 2029

Alajärvi - Hikiä -voimajohtohankkeen ympäristövaikutusselvityksestä kerrottiin yleisölle maanantaina.

USEISSA mielipiteissä vastustettiin linjojen siirtoa uusille alueille, koska linjat tulivat lähelle omia kiinteistöjä tai niiden koettiin heikentävän ympäristöarvoja, totesi Keski-Suomen ELY-keskuksen edustaja Arja Koistinen Fingrid Oyj:n Alajärvi – Hikiä voimajohtohankkeesta aiemmin saadusta palautteesta netissä 12. joulukuuta pidetyssä yleisötilaisuudessa.

Nyt ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmis ja nähtävillä.

–Käykää tutustumassa selostukseen ja jättäkää mielipiteenne 3.2. mennessä. Niiden pohjalta tehty päätelmä tulee nähtäville kahden kuukauden kuluttua siitä.

FCG on tehnyt hankkeelle ympäristövaikutusten arvioinnin. Keski-Suomen ELY-keskus toimii yhteysviranomaisena.

Joillakin kohdin linjaa on ollut suunnittelussa kaksi eri vaihtoehtoa. On jouduttu pohtimaan, painotetaanko luontoarvoja vai ihmisten ja asumisen etua – vakituiset asukkaat on otettu ykkösprioriteeteiksi, sillä pääosin reitti kulkee harvaan asutulla alueella. Luontokohteita ja viljelypinta-alaa on pyritty säästämään pylväspaikkojen ja -tyyppien vaihtelulla.

Alkuperäisiin linjavaihtoehtoihin on tullut joitakin muutoksia. YVA-vaiheen jälkeen Soinin Marjoperällä, Huosianmäessä ja Linjalassa suunnitelmia on muutettu niin, että linjat tulevat kauemmaksi asutuksesta. Mäntykankaan Natura-alueelle ei katsota aiheutuvan seurauksia hankkeesta ja eläimistölle haitta on väliaikaista, rakentamisesta johtuvaa. Korkeamaan ja Konttisuon tuulivoimaosayleiskaavassa hanke on huomioitu.  Louhukankaan tuulivoima-alueelle tai Soinin rantaosayleiskaavalle hankkeella ei ole vaikutuksia. Soinin Matosuon linnustolle aiheutuu lievää haittaa.

Yli 270 kilometrin mittainen, 13 kunnan alueella kulkeva 400 + 110 kilowoltin uusi voimajohtolinja tehdään pääosin jo olemassa oleviin linjoihin, uusia metsäalueita kaadetaan lähinnä kiertovaihtoehtojen kohdalla. 210–360 hehtaaria puustoa arvioidaan kaadettavan hankeen tieltä.

Valinta jatkosuunnitteluun etenevästä johtoreitistä tehdään perustellun päätelmän pohjalta ensi vuonna ja maanomistajiin ollaan yhteydessä vuosina 2024–2025, kun pylväspaikatkin ovat tiedossa, rakentaminen tapahtuu 2026–2028. Rakentaminen vie kaksi, kolme vuotta. Maanomistajat saavat korvauksia lunastetuista maa-alueistaan todennäköisesti vuoden 2029 aikana.

FCG:n edustaja Leila Väyrynen totesi, että hankkeen vaikutukset voidaan arvioida vähäisesti kielteiseksi, kun katsotaan ympäristöä ja ihmisiä, mutta ilmastovaikutuksiltaan positiivisiksi. Hanke liittyy kiinteästi käynnissä olevaan vihreään siirtymään ja hiilineutraalin Suomen tavoitteluun. Se takaa kantaverkon toimintavarmuutta ja tuo tuulivoima-alueilla tuotettua sähköä tuulivoima-alueilta ruuhka-Suomeen.

Linjan rakentaminen sai kritiikkiä tilaisuuden keskusteluosiossa. Sähkön kysynnän vähentyminen hinnan nousun vuoksi aiheutti kyselyjä siitä, onko rakentamiselle tarvetta suunnitellussa aikataulussa. Myös linjan sijoittuminen lähelle asutusta Hikiällä sekä sen merkittäväksi koettu haitta järvimaisemaan keskisessä Suomessa sekä Hämeessä nostivat arvostelua.

aiheesta aiemmin meillä: https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2022/03/10/alajarvi-hikia-voimajohtoreitin-rakentaminen-kaynnistyy-2026/

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti