Ainoa sähkökäyttöinen kapine oli putkiradio, ja sitä varten koko huushollissa oli yksi ainoa pistorasia. Navetassa oli edistyneemmillä talouksilla sähkökäyttöinen lypsykone ja lisäksi pulsaattoripesukone oli joissakin taloissa. Jääkaappeja, sähköliesiä ja televisioita alkoi hiljakseen ilmestyä taloihin ja sähkönkäyttö kääntyi nopeaan kasvuun. Televisiosta tuli muutama tunti päivässä ohjelmaa ja muistan, kuinka sähköverkon jännite vaihteli niin, että kun naapurissa laitettiin vaikka lypsykone päälle, niin televisiossa kuva pieneni ja hetken päästä jännitteen tasoituttua palautui normaaliksi. Sähköä kuitenkin säästettiin sammuttamalla visusti kaikki lamput, joita ei tarvittu. Lamput olivat yleensä 40 wattia ja isossakaan tuvassa ei ollut kuin yksi lamppu keskellä kattoa.
Kehitys oli 60-luvun jälkeen huimaa: taloihin rakennettiin keskuslämmityksiä, asennettiin vesijohdot ja viemärit, sisävessat ja myös kaikenlaisia sähkölaitteita alkoi ilmestyä taloihin, kuten sähköliesiä, jääkaappeja, pakastimia, pyykinpesukoneita, astianpesukoneita, stereoita, televisioita ja pian myös lämminvesivaraajia, joilla saatiin näppärästi kuumaa vettä. Myös kaikenlaisia sähkökäyttöisiä työkaluja ja koneita ilmestyi taloihin. Sähkön käyttö siis suorastaan räjähti ja sitä tuottamaan rakennettiin hiilivoimaloita, turvevoimaloita, atomivoimaloita ja aikaa myöten alkoi tulla pienitehoisia tuulivoimaloitakin. Sähköä käytettiin yhä enemmän ja sitä myös tuotettiin ja tarvittaessa ostettiin ulkomailta. Asuntojen lämmityskin hoidettiin paljolti sähköllä, koska se oli edullinen ja helppo asentaa.
Sähkö oli siis edullista, eikä tarvinnut miettiä, montako kertaa viikossa lämmittää saunan sähkökiukaalla tai kuinka usein ja kuinka kauan lotraa suihkussa. Sitten kaikki muuttui hetkessä ja sähkö olikin turkasen kallista. Valtiovalta pelotteli lisäksi, että sähkö ei välttämättä riitä tulevan talven paukkupakkasilla, joten sähkön säästäminen taitaa olla edessä.
Kodinkoneet ovat lähes poikkeuksetta nykyisin energiatehokkaita, joten niiden käyttöä ei ensimmäisenä kannata rajoittaa eikä se kovin helppoa olekaan. Huonelämpötilan alentaminen sähkölämmitteisessä talossa on helppo ja tehokas konsti. Saunominen on myös hyvä säästökohde varsinkin, jos saunoo useamman kerran viikossa ja pitää kiuasta kauan päällä. Kiuas kannattaakin kytkeä pois päältä jo saunaan mennessä, sillä kivet ovat kyllä kuumenneet riittävästi, vaikka vastukset eivät enää päällä olekaan. Saunaakin parempi säästökohde on suihkun käyttö siinä tapauksessa, että vesi lämmitetään sähkövaraajalla. Kylmän veden lämmittämiseen suihkulämpöiseksi tarvitaan jopa 40-50 kW:n teho eli energian tarve on suuri. Sillä alkaa olla rahallisesti vuositasolla iso merkitys, onko suihkussa viisi vai 30 minuuttia kerralla ja käykö suihkussa joka päivä vai harvemmin.
Vielä 60-luvun alussa taloissa ei ollut sen enempää juoksevaa vettä kuin suihkujakaan, joten peseytyminen tapahtui kerran viikossa pihasaunassa, joten ei se niin kamalaa ole, vaikka suihkussa käy vähän harvemminkin.
Heikki Salmela
