Pelletin etuja ovat nykyaikaisia laitteistoja käytettäessä varmatoimisuus ja helppous, pienhiukkaspäästöjen pieni määrä, hinnan kilpailukykyisyys muihin energiamuotoihin verrattuna ja tuotteen koko elinkaaren ekologisuus.
Pelletin kysyntä onkin tällä hetkellä todella kovaa. Sen tietää Alajärvellä toimivan Järviseudun Pelletin yrittäjä Kai Ahola-Olli.
–Viime vuonna tähän aikaan meillä oli varastossa 4 000 suursäkkiä, nyt on muutama sata ja nekin on jo myyty, hän kertoo. –Eniten pellettiä menee talvella ja raaka-ainetta tulee eniten kesällä, joten nyt varastoissa tulisi olla tavaraa – vaan kun ei ole.
Tällä hetkellä pellettiä tuottaa Suomessa vajaat parikymmentä yritystä. Puupellettejä valmistettiin Suomessa viime vuonna 365 000 tonnia. Tuotanto kasvoi edellisvuodesta 13 prosenttia, kertoo Luke. Käyttö kasvoi 29 prosenttia.
Pelletti on esimerkki siitä, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Se valmistetaan puunkäsittelylaitosten sivutuotteesta, kutterinpurusta.
–Keväällä sahoilla oli kova kysyntä ja koneet kävivät jatkuvasti, mutta loppukesään tultaessa inflaatio ja taloudellinen epävarmuus vähensivät kysyntää, rakennushankkeet vähenivät ja nyt varastot seisovat sahoilla. Sivutuotteita on saatavilla vähemmän ja niiden hinta on noussut. Yleensä suhdanteet ovat olleet loivempia, mutta nyt mentiin ylös ja alas nopealla tahdilla.
Viime vuonna Suomeen tuotiin puupellettejä enemmän kuin koskaan aiemmin, kaikkiaan 196 000 tonnia. Määrä oli 80 prosenttia edellisvuotta suurempi. Yli puolet oli peräisin Venäjältä. Kotimaassa tuotettua pellettiä käytettiin 371 000 tonnia. Nyt, kun raja on kiinni ja maailmantilanne muuttunut, pelletin kysyntä on kovaa.
–Pelletistä on pulaa myös muualla Euroopassa. Meillekin on soitettu Saksasta asti ja kysytty pellettiä vientiin, mutta haluamme palvella nykyiset asiakkaamme mahdollisimman hyvin, joten viennin aika on myöhemmin, kertoo Ahola-Olli.
Suurimmat suomalaiset pelletin tuottajat, Vapo ja Verso Wood, eivät enää toimita pellettiä kuluttaja-asiakkaille. Tulevan talven osalta esimerkiksi lämpölaitokset ovat ongelmissa, kun turpeen varmuusvarastotkin on ajettu alas.
Ahola-Olli uskoo kuitenkin markkinan isossa kuvassa normalisoituvan lähiaikoina.
–Ensimmäisiä merkkejä rauhoittumisesta on jo näkyvissä. Toivottavasti vienti lähtee vetämään jälleen keväällä.
JÄRVISEUDUN Pelletti osallistui tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku-ohjelmaan, jossa yritykset saavat sparrausta ja saavat kontakteja.
–Etenimme kansallisessa Kasvuyritys-kisassa 60 parhaan joukkoon. Lähdimme hakemaan kontakteja ja oppia ja sitä saimme; erityisesti talouteen ja rahoitukseen sekä vientiin liittyen tuli hyvää tietoa tulevan varalle. Päällimmäisenä jäi mieleen, että kasvua kannattaa hakea ja pyrkiä eteenpäin, kasvulla maksetaan tulevaisuuden velkoja koko maassa.
Ennen ulkomaille menoa pellettiä voisi tuottaa ja markkinoida enemmän myös eläintarvikkeena. Hiljattain yritys investoi piensäkkilinjaan, jolla pakataan 15 kilon pusseja.
–Vieläkin pienemmät sopisivat tähän tarkoitukseen hyvin. Pelletissämme ei ole mitään ylimääräistä, joten ei haittaa, vaikka esimerkiksi jyrsijät söisivät sitä.
Sivutuotteista syntyy uutta
PELLETIN tarina käynnistyi Amerikassa 1976, jolloin sahanpurusta tehtyä pellettiä ehdotettiin kivihiilen vaihtoehdoksi. Suomessa tuotanto alkoi lisenssillä pari vuotta myöhemmin. Suomen Voima valitsi kuitenkin raaka-aineeksi puun sijasta turpeen, joka tuottaa tuhkaa 12 kertaa puuta enemmän. Se vakuuttanut käyttäjiä, joten tarina jäi lyhyeksi. Puupelletti rantautui uudelleen Ruotsista 1997 Vöyrille perustetun tehtaan myötä. Käyttö lisääntyi, kun pelletti korvasi jo tutuksi tulleen hakkeen monin tavoin parempana vaihtoehtona.
Alajärvellä pelletin tuotanto käynnistyi 2006. Kai Ahola-Olli sai Myllyahon sahalla työskennellessään idean kutteripurun hyödyntämisestä.
–Mietin sahan sivutuotteiden jatkojalostusta. Aluksi olivat vaihtoehtoina pelletti ja priketti, mutta Metsäkeskuksen Uumajaan suuntautuneella matkalla selkeni, että pelletti on tulevaisuuden ratkaisu, hän muistelee.
–Siihen aikaan jo alalla toimivat pitivät tekemisensä piilossa, kaikki piti itse kantapään kautta oppia. 2010-luvulla pelletin käyttö lisääntyi: se löysi tiensä kotitalouksiin ja lämpölaitokset kasvattivat menekkiä.
Sahaa pyörittäneet veljekset Juhani ja Tapani Myllyaho lähtivät mukaan yritykseen, ja Järviseudun Pelletti aloitti toimintansa sahan läheisyydessä. Myöhemmin Myllyahot jättäytyivät toiminnasta pois ja Ahola-Ollin liikekumppanina toimii Juha Yli-Sissala. Myllyahon sahan toiminta päättyi 2013, minkä jälkeen raaka-aineita tuotiin muualta. 2019 Järviseudun Pelletti hankki tilat Alajärven teollisuusalueelta ja toimii nykyisin Ahjotiellä.
–Tällä hetkellä käyttö on melko lailla tasaantunut: uusia käyttäjiä tulee, mutta jotkut myös vaihtavat lämmitysmuotoa muihin, kertoo Ahola-Olli.
Nyt suurimpia tavarantoimittajia ovat Alajärvellä toimivat Finnlamelli ja CLT Hoisko, mutta purua tulee vanhan Vaasan läänin alueelta ja Keski-Suomesta. Yhdistys työllistää omistajien lisäksi kaksi muuta henkilöä. Kapasiteetti on noin 12 000 tonnia vuodessa.
