Tilaisuus toteutettiin pitkän tauon jälkeen ja sen yhtenä pontimena olivat tiedot parin yrittäjän katoamisesta kyläkuvasta.
–Haluamme tiivistää rivejä ja tehdä asiana hyväksi jotain, totesi Maria Ahvenniemi yrityspalvelusta.
Epävakaat ajat ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos haastavat kaupan ja palvelualojen yrittäjiä kaikkialla. Isojen rakennushankkeiden aika tuntuu pääosin olevan ohitse, ja kuluttajat pitävät pakollisten menojen jälkeen jäävistä euroistaan aiempaa tarkemmin kiinni.
Rautakauppias Matti Ahonen totesi, että uusien rakentajien ja asukkaiden saaminen kuntaan on ensiarvoisen tärkeää riippumatta siitä, hankkivatko he rakennusmateriaalinsa paikallisilta yrityksiltä vai eivät. Väestön väheneminen on haaste kaikille.
–Kaupungin rooli on tässä merkittävä, onko veto- ja pitovoimaa. Kehittämisen ja markkinoinnin tulisi olla pitkäjänteistä, naapurikuntien tonttikampanjoista voisi ottaa mallia; markkinointilehden tekeminen on vain yksi murunen kaupungin tekemistä. Vuokra-asuntojen puute vaikeuttaa paikkakunnalle tuloa ja hyvät omakotitalot myydään ”tiskin alta”.
Yrittäjät olivat yhtä mieltä siitä, että kaupungin tulisi ottaa enemmän myyjän roolia ja toimia aktiivisesti kamppailussa asukkaista ja siitä, missä nämä rahansa käyttävät. Tuleva elinvoimajohtajan valinta on iso askel eteenpäin, siinä voidaan joko onnistua tai epäonnistua. Markkinointi kunnissa on jäänyt usein kunnanjohtajien tehtäväksi, joilla siihen ei ehkä riitä aikaa.
–Isot pyörät pitää saada pyörimään. Väen riittäminen on yhteinen asia.
EVÄITÄ Alajärven ja Järviseudun markkinoimiseen asuin- ja yrityspaikkana olisi. Muualla asuvat yllättyvät positiivisesti niin vuokrien, myytävien asuntojen, energian kuin valokuituyhteyksienkin hinnoista Järviseudulla. Vapaa-ajan tarjontaa on runsaasti ja harrastaminen on edullista. Esimerkiksi isoille verkkokaupoille voitaisiin tarjota edullista varastomyymälätilaa, sillä neliövuokrat ovat naurettavan halvat verrattuna pääkaupunkiseutuun.
–Se, miksi tonttikampanjat eivät ehkä ole vetäneet odotetusti, johtuu siitä, että on ollut ”väärää tavaraa hyllyssä”. Kaupungeista tulevat paluumuuttajat eivät halua pientä tonttia, jossa on neljällä sivulla naapuri, vaan tilaa ja rauhaa, pohti kiinteistönvälittäjä Antti Nenonen.
Vaikka palveluita on lähtenyt Alajärveltä, niitä on vielä hyvin, totesivat yrittäjät. Peruspalvelutkin tuovat rahaa paikkakunnalle.
–Autokaupoille tullaan ympäri Suomea, samalla tankataan ja ostetaan ruokaa, kertoi autokauppias Teemu Maunuksela.
–Verkkokauppa on yrittäjälle sekä uhka että mahdollisuus. Alkuinvestointi on ehkä iso, mutta kivijalka ja verkkomyynti täydentävät toisiaan. Molempia tarvitaan, urheilukauppias Lauri Joensuu totesi.
Haasteeksi Yrittäjiä edustanut Toni Harjula nosti myös yrittäjien ikääntymisen. Jatkajia on vaikea löytää, kannattavillekin yrityksille. Kun työllisyystilanne on hyvä, yrittäjäksi lähdetään isommalla kynnyksellä. Myös työvoiman saatavuudessa voi olla hankaluuksia.
Kaavoituspäällikkö Kirsi Haapa-aho toivoi yrittäjiltä runsasta osanottoa tulevaan kaavoituskyselyyn, jolla haetaan toiveita sekä tarpeita teollisuusalueen uuteen kaavaan, jolla mahdollistetaan yritysten paikkakunnalle tulo ja täällä toimiminen.
YRITTÄJÄT toivoivat yhteen hiilen puhaltamista ja tiivistä yhteistyötä kaupungin suuntaan. Yrittäjäyhdistys tapasikin hiljattain kaupungin johtoa keskustelun merkeissä. Useiden eri tahojen yhteisiä aluemarkkinointitoimenpiteitä, joilla saataisiin isompaa näkyvyyttä, toivottiin tilaisuudessa useissa puheenvuoroissa.
Toiveita oli, että kaupunki voisi myös muistuttaa ihmisiä siitä, etteivät palvelut pysy, ellei niitä käytä.
–Monia asioita pidetään itsestään selvinä ja arvostus herää vasta liian myöhään, kiteytti yrittäjä Maija Yli-Hemminki.
–Tästä kylästä ei ole ideat loppuneet, eikä tahto, tiivisti Toni Harjula keskustelun antia.
–Hyvää on täällä myös se, että kokoonnutaan näin yhteen ja jaetaan asioita avoimemmin kuin esimerkiksi Lapualla, kehui Maria Saarenpää IKH Saarenpäästä.
