–Heinäkuussa 2021 voimaan tullut sote-lainsäädännön muutos on suurin itsenäisyyden ajan mullistus julkisissa palveluissa. Etelä-Pohjanmaan osalta problematiikka on, että olemme sirpalemaakunta: muutoksessa 12 organisaatiota yhdistyy, Järvinen totesi.
Kokonaisuus on valtava. 10 400 työntekijää työllistävä hyvinvointialue maksaa palkkaa lähes joka 10. työikäiselle maakunnassa.
–Hyvinvointialueen perustaminen etenee aikataulussa, mutta kiire on kova. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että rahoituksen kanssa on ongelmia, mutta sama on kaikilla muillakin alueilla. Rahoituksesta voi tulla yksi eduskuntavaalien tärkeistä teemoista.
Järvisen mukaan nyt tulee katsoa 10–15 vuoden päähän ja laittaa palvelut kuntoon tuota tähtäintä ajatellen. Synergiaetuja hyödyntämällä ja digi- sekä etäpalveluita kehittämällä päästäneen hyvinvointialueiden alkuperäiseen tarkoitukseen: hillitsemään kustannusten kasvua. Tällä hetkellä palvelurakenne ei vastaa vallitsevaa tilannetta, vaan on jäänyt 1980-luvulle.
Lyhyellä tähtäimellä ennallaan halutaan säilyttää ennallaan puhelinnumerot ja toimipaikat, kotihoito ja tehostettu palveluasuminen, paloasemat ja henkilöstö. Käytännön tasolla muutetaan mahdollisimman vähän, että palvelut voisivat jatkua ilman häiriöitä 1.1.2023 alkaen.
–Asiakasrajapinnassa työnkuvat eivät juuri muutu. Palvelumaksut ja -kriteerit yhtenäistetään ja rekrytointia saadaan leveämmille harteille. Rekrytointi voi tulla jopa avainasiaksi: ellei henkilöstöä saada, palveluverkkoa voidaan joutua sen vuoksi kutistamaan.
–Sisällöllinen kehittäminen alkaa ensi vuonna.
TANJA Penninkangas listasi maakunnan haasteita. Pitkäaikaistyöttömyys, matala tulo- ja eläketaso sekä ikäihmisten määrän nopea kasvu ja korkeat sairastavuusindeksit haastavat hyvinvointialuetta.
–Ennaltaehkäiseville palveluille on tarvetta. Lääkäri-, mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta on parannettava, samoin kotiin vietävien palveluiden lisääminen ja kehittäminen ovat toimenpidelistalla.
Hyvinvointialueen slogan on Palvellen parasta – Lähelläsi kun tarvitset.
–Haluamme palvella ihmisiä mutkattomasti kohdaten, vaikka nyt tämä kaikki saattaa monimutkaiselta kuulostaakin.
Professiojohtaja Kaija-Riitta Suonsyrjä totesi, että palveluiden yhteensovittaminen asiakkaan parhaaksi on mahdollisuus.
–Turhat raja-aidat ja päällekkäisyydet poistuvat ja hoitoon pääsy helpottuu. Kokemuksesta voin sanoa, että vie aikansa, ennen kuin iso laiva kääntyy, mutta töitä on jo tehty, henkilöstöä koulutetaan ja lainsäädäntö ohjaa toimintaa.
Esimerkkinä integraatiosta hän esitti sote-tilannekeskuksen, jonka puitteissa eri toimijat sosiaali- ja terveyspalveluista voivat ilman raja-aitoja toimia yhdessä ikäihmisten hyväksi, kun tieto kulkee esteettä.
Pelastuspäällikkö Jani Välimaa kertoi, että pelastusalalla toiminta jatkuu nykyiseen tapaan, kun vain palvelun järjestäjätaho vaihtuu. Palvelu paranee siltä osin, että pelastushelikopteritoiminta käynnistyy. Yhteistyötä tehdään jo nyt myös maakuntarajojen yli; lähin vapaa yksikkö lähtee hälytykselle.
Lisää tietoa hyvinvointialueen perustamisen tiimoilta on tulossa syksyn aikana, kun hyvinvointialueen tiedotuslehti jaetaan kaikkiin talouksiin viikolla 46.
KESKUSTELUSSA esille nousivat muun muassa henkilöstön ja palveluiden saatavuus maakunnan reuna-alueilla.
Markku Harju kysyi Yrittäjien edustajana, kuinka käy paikallisten yritysten, kun hankintoja keskitetään Seinäjoelle, aiemmin sairaanhoitopiiri on tehnyt hankintoja myös Järvi-Pohjanmaalla.
–Hankintojen teko tulee keskusteluun, paikalliset olosuhteet on tarkoitus huomioida hankinnoissa, Järvinen totesi.
