–Osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen lisääminen voi olla yksi mahdollinen vastaus työvoimapulaan, vastaavat Timo Hämäläinen ja Mikko Rissanen, jotka työskentelevät Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n hallinnoimassa työllistämishankkeessa.
–Osa voi tarvita räätälöityjä työtehtäviä, mutta into työntekoon on kuitenkin olemassa, he kertovat.
He kannustavat yrittäjiä miettimään olemassa olevia työtehtäviä yrityksessä ja voidaanko niitä esimerkiksi jakaa pienempiin osiin. Työkokeilu ja palkkatukityö ovat hyvä apukeino työllistämiseen. Kaksi vuotta toimineessa VETO-hankkeessa on saatu ilahduttavasti todistaa erilaisia onnistumisia matkalla työelämään.
Hankkeeseen kirjatuista asiakkaista Järviseudulta on 44. Asiakkuuden kesto voi olla yhdeksän kuukautta. Hanke toimii henkilön apuna työkokeilun tai palkkatukityöpaikan järjestämisessä, joilla voidaan räätälöidä työtehtäviä sekä työaikaa yrityksessä.
–Elintapaohjaus tuo asiakkaille lisää varmuutta ja rohkeutta työhön palaamiseen, työvalmentaja Mikko Rissanen uskoo.
SOSTEn mukaan suomalaisista 600 000 kokee sairauden tai vamman vaikuttavan työn tekemiseen tai työllistymismahdollisuuksiin. Osatyökykyisten työllisyysaste on matala. Vammaiset ovat Suomessa töissä muuta Eurooppaa harvemmin ja kohtaavat työelämässä monenlaisia haasteita.
Neuropsykologiaan perehtynyt työpsykologi Marika Kumpuniemi muistuttaa, että työhön paluun edellytyksistä on hyödyllistä neuvotella asiantuntijoiden kanssa vaikean sairauden, kuten aivoverenkiertohäiriön tai aivovamman jälkeen. Merkittävä huomioitava asia on usein työhön palaavan jaksavuus.
–Työhön paluuta mietittäessä on erityisen tärkeää huomioida, että arkitoimissa ja sairausvapaan aikana rasitustaso, myös kognitiivinen ja sosiaalinen on usein hyvin erilaista kuin työn vaatimuksissa. Väsyvyys työssä voi alkuun lyhyelläkin tuntimäärällä olla odotettua voimakkaampaa ja kognitiohaasteet voivat lisääntyä myös korostuneemman väsymyksen seurauksena, Kumpuniemi kertoo.
Hänen mielestään on hienoa, jos kuntoutujalle löydetään koulutuksellinen ja työllistymiseen johtava vaihtoehto, missä hänen vahvuutensa pääsevät oikeuksiinsa ja samalla sairastumisen jälkioireisto ei rajoita merkittävästi työssä selviytymistä.
–Väsyvän kuntoutujan työhön paluussa olennaista on hyvin hitaan asteittainen kuormitustason lisäys, palautumistaukojen ja levon säännöllisyys sekä voimavarojen riittävyyden turvaaminen myös muille elämänalueille kuin työhön, Kumpuniemi muistuttaa.
Tapani Tyynelä
