Tuore tilasto kertoo turkiskasvatuksen tuottamien kokonaistulojen prosenttiosuudesta kunnan verotuloista. Lappajärven kunnassa osuus on 8.2 %, ja Evijärvellä 6.5 %. Lukemat ovat isoja myös Uusikaarlepyyssä, Halsualla ja Kaustisella. Tiedot perustuvat Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton FIFURin äskettäin julkaisemiin tilastoihin.
Nahkamyynnin arvo on Lappajärvellä 7.8 miljoonaa, Kauhavalla 7.2, Evijärvellä 5.3 ja Alajärvellä kaksi miljoona euroa vuodessa. Turkistiloja on Kauhavalla 61, Evijärvellä 30, Alajärvellä 16 ja Lappajärvellä 15. Yhteensä ala toi viime vuonna vientituloja Suomeen 362 miljoonaa euroa.
Taloustutkimuksen väestökysely kertoi huhtikuussa, että puolet suomalaisista kannattaa kotimaista, sertifioitua turkiseläinkasvatusta. Toista mieltä asiasta on Animalia. Se vaatii, että eläinten liikkumista rajoittavat rakenteet ja verkkopohjahäkit kielletään yksiselitteisesti eläinsuojelulaissa. Toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs lupaa Animalian lehden pääkirjoituksessa 1/2022, jotta ”teemme kaikkemme, että turkistarhaus kielletään myös Suomessa”.
-Vaikka kolme viidestä hallituspuolueesta vastustaa turkistarhausta, se ei ole ottanut lakiesitystä lukuun ottamatta kantaa turkistarhaukseen, Kivekäs kirjoitti.
-Kettujen, minkkien ja supikoirien kärsimys häkeissä jatkuu, koska Keskustan sananvalta asiassa on liian suuri, Animalia-lehden päätoimittaja Laura Uotila kirjoitti samassa numerossa.
Tarhaajia edustavan FIFUR:in viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen kommentoi Järviseudun Sanomille, että vuoropuhelu eri järjestöjen kanssa on sinänsä hyvällä tasolla.
-Mutta eihän se kovin hedelmällistä ole, kun toiset haluavat pönkkää ovelle ja me kehittää sekä laajentaa huolehtien eläinten hyvinvoinnista ja yrittämisen edellytyksistä, Nissinen sanoo.
Nissisen mukaan Suomen turkisklusteri on kansainvälisesti johtavalla tasolla. Suomessa on kaikki toiminnot vastuullisista tuottajista yliopistotutkimukseen, suuri rehunvalmistus ja maailman johtava huutokauppayhtiö. Siksi eläinjärjestöjen totaalinen ei-linja harmittaa.
-Siellähän on isona ideana kaikkien tuotantoeläinalojen lopettaminen ja siirtyminen vegaaniyhteiskunnan suuntaan, hän korostaa.
FIFUR toivoo, että vuosikausia valmisteilla ollut eläinten hyvinvointilaki hyväksyttäisiin viimein. Nissisen käsityksen mukaan se on menossa eduskuntaan syksyllä ja hän toivoo, että se hyväksytään vielä ennen vaaleja.
-Kaikki tuotantoeläinalat tarvitsevat ennakoitavan lakiympäristön, koska yrittäjät tekevät pitkäjänteisiä investointeja, viestintäjohtaja tiivistää.
Tapani Tyynelä
