KYMMENEN Vaasan vaalipiirin kansanedustajaa vieraili viime keskiviikkona Kauhavalla. Kesäpäivän ohjelmassa oli tutustumista kaupunkiin ja sen palveluihin, yrityksiin ja kulttuuriin.
Vaalipiirin 16 kansanedustajaa kokoontuu vuosittain kesätapaamiseen elokuussa ennen eduskuntakauden alkua. Tapana on, että heidän kulloinenkin puheenjohtajansa, eli tällä kertaa kokoomuksen Janne Sankelo, kierrättää kollegoitaan päivän ajan omalla kotiseudullaan.
–Tämä on yksi tapa tiivistää vaalipiirin kansanedustajien yhteistoimintaa puoluetaustaan katsomatta, Sankelo kertoi.
Mukana olivat tällä kertaa kokoomuksen Paula Risikko, keskustan Antti Kurvinen, Pasi Kivisaari ja Mikko Savola, kristillisdemokraattien Peter Östman, RKP:n Joakim Strand, Mikko Ollikainen ja Anders Norrback sekä perussuomalaisten Juha Mäenpää.
KANSANEDUSTAJAT tekevät vuosittain paitsi omia talousarvioaloitteitaan, myös vaalipiirinsä etua tavoittelevia, yhteisiä aloitteita. Jälkimmäisessä tehdään paljon yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaliittojen kanssa.
Syyskuun alussa Sankelo kutsuu vaalipiirin kansanedustajat kokoon, jolloin sovitaan, mitkä olisivat syksyllä 2022 vuoden 2023 budjettiin tehtäviä yhteisiä talousarvioesityksiä. Monet ovat olleet listalla jo aiemmin, mutta ne todennäköisesti uudistetaan tänä vuonna, koska ne eivät ole vielä toteutuneet.
Yhteisiä aloitteita tehdään paljon esimerkiksi liikenneinfraan ja muihin keskeisiin kysymyksiin liittyen. Tällä hetkellä tapetilla ovat ainakin Suupohjan rata, Kauhavan lentokentän lentoharjoitusten määräraha, Jalasjärven eritasoliittymä valtateiden 19 ja 3 risteyksessä, valtatien 19 parantamistöiden jatkaminen Kauhavalle ja Alahärmään päin, akkuteollisuuden tarpeisiin varatun Giga-Vaasan tehdasalueen tarvitsemat raidejärjestelyt sekä rahoituksen hankkiminen kantatien 63 Ina–Kaustinen-osuuden uudelle tielinjaukselle ja kantateiden 63 ja 68 risteysjärjestelyille, Sankelo luettelee.
–Vaikka valtakunnanpolitiikassa olemme tietysti omien puolueryhmittymiemme mukana, ja siellä hallitus–oppositio-asetelma näkyy selkeästi, niin vaalipiirin omien hankkeiden osalta haluamme aina sopia, mitkä ovat sellaisia, että kaikki voivat vaikuttamistyössä niihin sitoutua, hän sanoo. –Tämä on pitkäjänteistä vaikuttamistyötä, ja usein vie pitkän aikaa ennen kuin asiat etenevät. Kun meitä on 16 kansanedustajaa, ja koko kansanedustajalaitoksessa on 200, meidän tietysti pitää vakuuttaa koko eduskunta siitä, että nämä ovat kansantaloudellisesti merkittäviä asioita.
Rahaa tarvitaan myös Seinäjoki–Tampere-kaksoisraiteen välityskyvyn parantamiseen, Alajärven Kaartusentielle, Isojoki–Kauhajoki-välille, Seinäjoen yliopistokeskukseen, Kokkolan satamaan, Vaasan satamatielle sekä Laihian kirkonkylän ja Ratikylän väliselle yhteydelle. Myös Pietarsaaren ja Kaskisten satamien tulevaisuus on ollut esillä. Kaskisten sataman tulevaisuus kytkeytyy Suupohjan rataan.
–Itse näkisin, että kun ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut vuodessa merkittävästi, se korostaa meidän Länsi-Suomen liikenneyhteyksien merkitystä huoltovarmuuden näkökulmasta. Sen takia on keskeistä, että Vaasan vaalipiirin kansanedustajat toimivat yhdessä Kaskisten ja Pietarsaaren sataman pitämiseksi eurooppalaisissa verkoissa mukana, Sankelo pohtii.
ENSIMMÄISENÄ aamulla kansanedustajien letka pysähtyi Road Houseen, jossa kuultiin Lillbacka-yhtiöiden ja Kauhavan kaupungin ajankohtaiskatsaukset.
He saivat kuulla muun muassa Kauhavan kannalta tärkeistä liikennehankkeista, kuten Ylihärmä–Mustasaari-välin talvikunnossapidosta. Kunnat yleisesti ovat myös huolissaan siitä, riittääkö rahoitus kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 2023 alussa. Lillbackalta puolestaan korostettiin esimerkiksi, kuinka tärkeää on, että tarjolla oleva koulutus vastaa alueen elinkeinoelämän tarpeisiin, koska sitä kautta saadaan osaavaa työvoimaa yrityksiin.
Aktiviteettina Power Parkissa oli myös karting-ajoa. Siitä matka jatkui jääkärimuseolle, jossa Hanna Rieck piti kansanedustajille lyhyen opastetun kierroksen.
Sankelo totesi kollegoilleen, että tulevaisuudessa jääkärimuseo tulee todennäköisesti löytymään vanhasta kirkonkylän puukoulusta, joka siirretään viereiseen Tapulipuistoon. Museon osalta tästä hankkeesta ei kuitenkaan ole vielä tehty päätöksiä.
–Jääkärimuseoltahan ei ole mitään kiirettä lähteä entisestä kunnantalosta minnekään. Kaupunki on siinä mukana pitkällä vuokrasopimuksella, ja se pysyy siinä toistaiseksi. Mutta kaupungin näkökulmasta entinen kunnantalo ei enää muilta osilta ole tarpeellinen, ja sen takia on yhteistyössä Kortesjärvi-seuran kanssa lähdetty arvioimaan, että jääkärimuseolle ja muille museotoiminnoille voisi tähän koulurakennukseen syntyä uudet tilat, Sankelo sanoo.
–Tämä on pitkä marssi, joka ei heti toteudu, mutta koulun kiinteistön osalta ryhdytään selvittämään erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Itse näen koulun tulevaisuuden jossain vaiheessa museotilana.
Jääkärimuseon siirtäminen on iso ja kallis operaatio, eikä se onnistu pelkällä Kauhavan kaupungin rahoituksella.
–Projektin loppuun saattaminen vaatii merkittävän määrän ulkopuolista rahoitusta, Sankelo toteaa.
ILTAPÄIVÄLLÄ käytiin vielä uudella hyvinvointikeskuksella, jota esittelivät Hannu Ristaniemi ja Eija Ala-Toppari-Peltola.
–Se on etenemässä aikataulussa, ja siellä on pysytty budjetissa. Lokakuulla pitäisi olla valmista, Sankelo kertoi. –Hyvinvointikeskuksessa tulee olemaan noin 200 työntekijää, mikä tarkoittaa, että meille tulee merkittävä maakunnallinen palvelukeskus, joka palvelee aluetta laajasti.
Viimeisenä ennen kotiinlähtöä oli vielä kauhavalaisen kasvuyritys Steelcomp oy:n tehdaskierros.
–Uusissa toimitiloissa kantatien 63 varressa on 24 työntekijää, ja toimitusjohtaja Kimmo Niskan mukaan muutaman vuoden sisään on tarkoitus työllistää merkittävästi lisää.
